Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen vetämässä VIPSU-hankkeessa (2021–2022) lisätään tietoa ja tiedotetaan Etelä-Karjalan virta- ja pienvesistä.
Etelä-Karjalan virtavesien suojelussa riittää työtä
Monet maamme virta- ja pienvedet eivät ole enää luontaisessa tilassa: jokiuomia on perattu ja niitä on valjastettu sähköntuotantoon. Lisäksi moniin virta- ja pienvesiin valuu kuormitusta maa- ja metsätaloudesta, tehtaista tai vedenpuhdistamoista. Myös ilmastonmuutos aiheuttaa suuren haasteen virta- ja pienvesien vesitalouteen. Muutokset vaikuttavat suuresti näissä vesistöissä elävien- ja niistä riippuvaisten eliöiden elämään niiden yrittäessä sopeutua muuttuvaan elinympäristöönsä. Myös Etelä-Karjalan alueella virtavesiä on perattu ja muokattu runsaasti. Vaikka virtavesikunnostuksia on toteutettu jo monen vuosikymmenen ajan, on kunnostusten ja täydennyskunnostusten tarve edelleen merkittävä. ”Meillä täällä Etelä-Karjalassakin on todella paljon virtavesiä, mikä tarkoittaa sitä, että työtä on paljon tehtäväksi”, VIPSU-hankkeen hankekoordinaattori Iia-Elisabeth Suomi kertoo. Hän lisää, että isona haasteena on suojelu- ja kunnostustoimenpiteiden kannalta olennaisen tiedon hajanaisuus ja jopa puute.
VIPSU-hankkeessa koottiin tietoa rajajokien osakaskunnista
Vesistöjen kunnostaminen, esimerkiksi virtavesien palauttaminen lähemmäksi luonnontilaa perkausten jälkeen, on aina luvanvaraista. Viranomaisilta saatujen lausuntojen ja lupien lisäksi kunnostustoimenpiteisiin tulee olla vesialueen omistajan lupa. ”Vesialueet ovat yleensä osakaskuntien omistuksessa, mutta välillä on vaikea selvittää, minkä osakaskunnan alueelle oma kunnostuskohde sijoittuu”, Suomi kertoo. Hän lisää, että virtavesissä jopa pääuoma saattaa kuulua useammalle osakaskunnalle samasta kohtaa, ja rajoja on vaikea hahmottaa julkisista karttapalvelusta. VIPSU-hankkeessa ongelmaa lähdettiin taklaamaan vesistökohtaisten osakaskuntakarttojen luomisella. ”Yhtenä hankkeen isoimmista tavoitteista on nimenomaan paikallisen virtavesitiedon lisääminen ja sen muuttaminen saavutettavaksi. VIPSU-hankkeessa luoduista kartoista osakaskuntien rajat ja nimet on helppo tarkistaa, tarkastelee niitä sitten viranomainen tai kunnostuksista kiinnostunut paikallinen”, Iia-Elisabeth Suomi kertoo. Etelä-Karjalan rajajokien osakaskuntakarttoihin pääset tutustumaan täällä!
Työn alla suurempi tietopaketti alueen rajajoista
Osakaskuntakartat ovat osa hankkeen suurempaa tiedonkeruukokonaisuutta, jossa olemassa olevaa tietoa Etelä-Karjalan rajajoista kootaan niin paikallisten kuin viranomaistenkin käyttöön. ”VIPSU-hankkeessa luodaan tietopaketteja, joista on helppo selvittää missä kunnossa oma lähivirtavesi on, mitä hankkeita tai tutkimuksia vesistöllä on toteutettu ja mistä kunnostuksesta kiinnostuneen kannattaisi minkäkin vesistön kanssa lähteä liikkeelle”, Suomi kertoo.
Hanke on saanut rahoitusta vuosille 2021-2022 Euroopan maaseuturahastosta.
Yhteyshenkilö:
Iia-Elisabeth Suomi
vesistöasiantuntija
iia.suomi@svsy.fi
Puh. 044 045 5634
