Yleistä
Kaltonjoki eli Santajoki virtaa Lappeenrannan Ylämaan Ottojärvestä Ylijärven, Husujärven, Myllylammen sekä Ylä- ja Ala-Sammalisen kautta Venäjän puolelle, laskien lopulta Suomenlahteen. Kaltonjoki on tyypiltään pieni kangasmaiden joki.
Tila
Kaltonjokeen kohdistuu maa- ja metsätalouden hajakuormitusta. Vesi on humuspitoista, tummaa, lievästi rehevää ja lievästi hapanta. Jokea on myös muokattu ja siinä on useita rakenteita, jotka haittaavat vaelluskalojen nousua. Kaltonjoki on luokiteltu ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi.
Vaelluskalat
Kaltonjoki on tunnettu meritaimenjokena, mutta nykyään taimenia tiedetään varmasti esiintyvän ainoastaan Venäjän puolella. Suomen puolelta taimenista ei kuitenkaan ole tutkittua tietoa, joten olisi mahdollista, että kaloja nousee satunnaisesti myös Suomen puolelle. Meritaimenkannan elvyttäminen Suomen puolella vaatisi kuitenkin mittavia kunnostustoimenpiteitä, sillä Kaltonjoessa on Suomen puolella ainakin neljä täydellistä nousuestettä. Näistä ensimmäinen on rajavyöhykkeellä sijaitsevalla Kaltonjoenkoskella, jota seuraavat Husunpadot Husujärven alapuolella, Jokimiehenjoen Ylijärven säännöstelypato sekä Isunojan vesilaitospato. Venäjän puolella joessa ei tiedettävästi ole nousuesteitä.
Lisätietoa Kaltonjoen vesistöstä löydät Etelä-Karjalan rajajokia -raportista
Tutustu myös muihin Kaakonkulman jokiin täällä!
