Yleistä
Lappeenrannan Ylämaan alueella virtaava Vilajoki jakautuu läntiseen ja pohjoiseen haaraan. Läntinen haara alkaa Urpalonjärvestä virraten Harattalanjärven, Matalajärven, Korppisenjärven ja Sotkulammen kautta. Pohjoisen haaran latvoilla sijaitsevat Vilkjärvi ja Keskimmäinen. Vilajoki kulkee Kuolemaisen Tittaran ja Korppisen kautta Pentijoen yhtyessä siihen Korppisen eteläpuolella. Vilajoki virtaa Ylämaan keskustan eteläpuolelta yhtenäisenä jokena Lahnajärven ja Pukaluksen kautta Venäjälle. Ylämaan luontopolku kulkee osittain myös Vilajoen varrella ja polulta voi ihailla Saareskoskea.
Tila
Vilajoen humuksen värjäämä vesi on lievästi sameaa. Joki kärsii koko matkaltaan hajakuormituksesta ja lisäksi Ylämaan puhdistamon jätevesien kuormituksesta. Vilajoessa on taimenen lisääntymiseen soveltuvia alueita, mutta myös kunnostustarvetta löytyy. Läntinen Vilajoki on luokiteltu ekologiselta tilaltaan hyväksi, kun taas pohjoinen haara sekä Vilajoen alaosa ovat luokiteltu tyydyttäviksi.
Vaelluskalat
Vilajoki on aikoinaan tunnettu hyvänä meritaimenjokena, mutta nykyään luontaista taimenen poikastuotantoa on havaittu ainoastaan Käpylänkoskella ja Pappilankoskella. Taimenkannan alkuperäisyydestä ei ole tietoa, mutta sen uskotaan polveutuvan istutuksista. Venäjän puolella Vilajoessa esiintyy alkuperäinen taimenkanta, mutta Suomen puolella Vilajoen alaosalla molemmin puolin Myllysaarta on kalojen kulun estävät patorakenteet. Venäjän puolella ei ole täydellisiä nousuesteitä, joten vaelluskalat pääsisivät nousemaan merestä aina Myllysaareen asti. Lohikalapopulaatioiden elvyttämistä ajatellen kulku tulisi kuitenkin mahdollistaa Myllysaaren ohi aina joen yläosille saakka.
Vilajoen valuma-alueen kunnostushankkeesta voit lukea lisää Vilajoen monimuotoisuushankkeen sivuilta.
Lisätietoa Vilajoesta löydät Etelä-Karjalan rajajokia -raportista
Tutustu myös muihin Kaakonkulman jokiin täällä!
