Pihlajavesi on Vuoksen vesistöön (04), Suur-Saimaaseen kuuluva järvi Etelä-Savon maakunnassa Savonlinnan, Sulkavan ja Puumalan alueella. Pihlajaveden alarajana lounaassa on Puumalansalmi, jonka kautta Pihlajaveden vedet virtaavat Etelä-Saimaaseen. Keskivirtaama salmessa on 530 m3/s. Järven ala on 713 km², keskisyvyys 11,3 m ja suurin syvyys 72 m.
Pihlajavesi muodostuu useasta suuresta selkävedestä ja on sokkeloinen, tuhansien saarien rikkoma vesialue. Pihlajavedellä on peräti 4159 saarta. Alueelle virtaa erittäin vähäravinteista vettä Puruvedeltä, joka sekoittuu Haukivedeltä tulevaan tummempaan ja ravinteikkaampaan veteen. Pihlajaveden nykytila on käyttökelpoisuusluokitukseltaan erinomainen, ja se on sopivien ravinnepitoisuuksien ja happiolosuhteiden takia tärkeimpiä elinympäristöjä uhanalaiselle Saimaannorpalle. Koko Saimaannorppa kannasta Pihlajavedellä on noin 25 %. Lisäksi Pihlajavesi on luokiteltu kansallismaisemaksi ja on Suomen järviluonnon sekä lehtokasvillisuuden suojelun kannalta tärkeä alue. Suurin osa Pihlajavedestä kuuluu myös Natura 2000-alueeseen.
Puumalan edusta
Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy on tarkkailut vedenlaatua Puumalan edustalla Osmonaskeleenselän länsirannalla vuodesta 1999 lähtien. Vesialue Osmonaskeleenselällä kuuluu Pihlajaveteen ja on osa Katosselkä-Tolvanselkä Natura 2000-alueetta. Alueella sijaitsee Puumalan Lohi Oy:n kalankasvattamo.
Veden virtaama on alueella suuri, mistä johtuen vesi on myös lämpimän veden aikana tasalämpöistä pinnalta pohjaan. Vesi hapettuu siten koko ajan eikä happipitoisuuden alentumista ole päässyt syntymään. Vesi on ollutkin tarkkailualueella keskimäärin happitilanteeltaan erinomaista, lievästi humuspitoista, kokonaisfosforin perusteella karua sekä hygieeniseltä laadultaan hyvää. Myös levän määrää ilmaiseva a-klorofylli pitoisuus on ollut karulle vedelle ominaisella tasolla. Puumalan Lohi Oy:n toiminnan vaikutukset vesistöön ovat olleet vähäiset ennen kaikkea erittäin hyvien virtausolosuhteiden ansiosta. Kalankasvattamon vaikutuksen on havaittavissa kokonaisfosforipitoisuuksissa ja bakteerien määrässä. Kokonaisfosforipitoisuudet ovat kuitenkin olleet alhaiset ja hygieeniseltä laadultaan vesi on ollut lähes erinomaista.
Kuva. Veden kokonaisfosforipitoisuus kalankasvattamon yläpuolella (1), heti kalankasvattamon alapuolella (2) ja
kauempana kalankasvattamosta sen alapuolella (3) vuosina 1999-2021