Yleistä

Urpalanjoki saa alkunsa salpausselältä Lappeenrannan ja Luumäen alueilta laskien Suomenlahteen Venäjän puolella. Lännessä alkuhaarana on Kirkkojoki ja idässä Urpalonjärvi ja sen lasku-uoma. Joet yhtyvät Haimilan ja Jurvalan välillä, jonka jälkeen joki jatkuu hyvin tasaisena noin 26 km. Joen koskisin osuus on Perä-Kasarista aina Kaitain kylään asti, jonka aikana Urpalanjoki putoaa noin 25 metriä.

Tila

Urpalanjoen vesistöalueelle kohdistuu runsaasti monenlaista kuormitusta. Maa- ja metsätalouden kuormitusta on koko valuma-alueella, ja Kirkkojokeen lasketaan Taavetin jätevedenpuhdistamon purkuvedet. Lisäksi jokeen kohdistuu myös haja-asutuksen sekä turvetuotannon kuormitusta. Urpalanjoen vesi on yleisluonteeltaan ravinteikasta, sameaa, humuspitoista, melko tummaa sekä rautapitoista.

Urpalanjokea perattiin vuosien 1986 – 1993 aikana 45 km matkalta Suurijärven Luusuaan Joutsenkosken yläpuolelta. Joutsenkosken ja Urpalonjärven säännöstelypatojen lisäksi rakennettiin 11 pohjapatoa. Hankkeessa kaivettiin myös uusia ojia ja vanhoja perattiin. Hankkeessa tehtiin myös pengerryksiä ja rakennettiin pumppaamoja. Joen perkaus lisäsi veden virtausnopeuksia ja on vaikuttanut yläjuoksun vähävetisyyteen.

Vaelluskalat

Urpalanjoki tunnetaan historiallisesti hyvänä meritaimenjokena, mutta nousuesteet, veden laadun heikentyminen ja perkuutoimet hävittivät kalat aikaisemmin joen Suomen puoleisista osista. Urpalanjoessa on mahdollisesti aikaisemmin esiintynyt myös merilohta. Venäjän puolella alkuperäinen meritaimenkanta on edelleen olemassa, ja nykyään yksilöitä nousee muutamia vuosittain myös Suomen puolelle.  Suomen puolella nousun estää kuitenkin Joutsenkosken pato.

Urpalanjoen vesistön yläosilla Kirkkojoessa elää paikallinen taimenkanta, joka on perua yli 30 vuotta sitten toteutetuista Luutajokisen kannan istutuksista. Urpalanjoessa esiintyy myös nahkiaista sekä harjusta. Harjuksen oletetaan olevan alun perin peräisin istutuksista. Vesistössä esiintyy luultavasti myös istutuksista peräisin olevia ankeriaita. Urpalanjoen kalastoa tutkitaan sähkökalastuksin.

Lisätietoa Urpalanjoesta löydät Etelä-Karjalan rajajokia -raportista

Tutustu myös muihin Kaakonkulman jokiin täällä!

Raportteja Urpalanjoesta:

Urpalanjoen tarkkailu elokuussa 2022

Urpalanjoen tarkkailu maaliskuussa 2022

Urpalanjoen vesistötarkkailu elokuussa 2021

Urpalanjoen vesistötarkkailu toukokuussa 2021

Urpalanjoen vesistötarkkailu helmikuussa 2021

Urpalanjoen fysikaalis-kemiallisen tarkkailun yhteenveto vuodelta 2021 ja pitkäaikaistarkastelu vuosilta 2003-2021