Yleistä
Vuoksi on mahtava virta, joka on mainittu myös Kalevalassa ja joka on ollut kansainvälisesti tunnettu luontomatkailukohde aina 1800-luvulta asti. Vuoksen virta saa alkunsa Imatran kaupungin kohdalta, Saimaan kaakkoisrannalta Vuoksenniskalta. Se on samannimisen, valuma-alueeltaan maamme suurimman vesistön, Vuoksen lasku-uoma Laatokkaan. Pituutta Vuoksella on yhteensä 150 km, josta Suomen puolella on vain 13 km. Vuoksen ja Laatokan välinen korkeusero on noin 70 metriä. Vuoksessa onkin useita koskia, joista suurin osa sijoittuu sen alkupäähän, mihin myös jää suurin osa sen pudotuskorkeudesta. Koskista neljä, Imatrankoski, Tainionkoski, Ensonkoski ja Rouhialankoski, on padottu voimalaitoksien käyttöön. Suurin vuoksen koskista on Imatrankoski.
Tila
Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy on tarkkaillut Vuoksen Suomen puoleista vedenlaatua jo 20 vuoden ajan. Vedenlaatu on vaihdellut hyvän ja tyydyttävän välillä tarkkailun aikana. Kuormitusta Vuokseen Suomen puolella aiheuttaa voimakkaimmin heti sen alkupäässä Stora Enso Oyj:n Imatran tehdasalueen jätevedet. Lisäksi pistekuormittajia ovat lähempänä rajaa olevat Meltolan jätevedenpuhdistamo sekä Ovakon terästehdas.
Vaelluskalat
Vuoksi oli 1800-luvun lopulla merkittävä vaelluskalajoki: Imatrankosken yläpuolelle laskeutui Saimaan järvilohi ja järvitaimen, alapuolelle nousi Laatokan järvilohi ja järvitaimen. 1900-luvun alkupuolen voimakas teollistuminen ja sen myötä voimakas patoaminen, perkuutoimet ja teollisuuden jätevedet taannuttivat vaelluskalakannat ja Vuoksi menetti luontomatkailu- ja kalastusarvonsa. 1970-luvun jälkeen Vuoksi on toipunut vedenlaadullisesti, mutta joen neljä vesivoimalaitosta muodostavat kukin täydellisen vaellusesteen kaloille ja lyhytaikaissäännöstely aiheuttaa haittaa kalojen lisääntymisalueille.
Vuoksen kalakannoista Saimaan järvilohi on nykyisin äärimmäisen uhanalainen. Järvilohta tavataan Suomen puolella Vuoksessa esimerkiksi kirjanpitokalastajien ja ajoittain myös sähkökalastuksen saaliissa. Pääosa Vuoksen Suomen puolen taimensaaliista on Vuokseen istutettuja ja Saimaasta laskeutuvia istutettuja taimenia. Laatokan järvilohi sekä järvitaimen nousevat edelleen Vuoksen Venäjän puolen koskiin kutemaan.
Tutustu Vuokseen
Imatralla Vuokseen pääsee tutustumaan monipuolisesti. Imatrankosen jylhät maisemat sijaitsevat aivan kaupungin keskustassa, ja kosken menneiden aikojen mahdista voi saada käsityksen voimalaitoksen järjestämissä koskinäytöksissä, jolloin vettä juoksutetaan kosken alkuperäiseen uomaan. Voimalaitoksen välittömässä läheisyydessä sijaitsee myös Imatran kaupunkipuro, joka on rakennettu taimenen lisääntymisalueeksi. Puro saa alkunsa Kruunupuiston läheisyydestä, Imatrankoskentien pohjoispuolelta lammesta, johon johdetaan vettää Saimaasta. Puro jatkuu aina kruunupuiston eteläkärkeen saakka, jossa se laskee Vuokseen. Kaupunkipuroon ja kruunupuistoon pääsee tutustumaan alueella kulkevia polkua pitkin.
Tutustu myös muihin Kaakonkulman jokiin täällä!
