Kivijärven pohjoisosassa on ollut käynnissä vesistön tilan tutkimiseen ja parantamiseen tähtääviä hankkeita jo usean vuosikymmenen ajan. Toimiin vesistöjen tilan parantamiseksi on ryhdytty alun perin alueiden osakaskuntien aloitteesta. Hanketoiminta Kivijärven vesistöillä on laajentunut vuosien mittaan. Vuodesta 2016 lähtien Saimaan vesiensuojeluyhdistys on vastannut alueen Kuuksenenselkä kuntoon -hankkeen toteutuksesta ja vuonna 2020 käynnistyneen Jänky-Hakulinjoki-hankkeen toteutuksesta.
Kuuksenenselkä kuntoon –hanke toimi alkuvuosina pienistä puroista koostetulla rahoituksella, johon alueen kunnat, yhdistykset sekä osakaskunnat panoksellaan osallistuivat. Kuuksenenselällä on tähdätty pitkäjänteiseen vesiensuojeluun, ja alueella käynnissä olevalle hankkeelle onkin saatu usean vuoden jatkumoa yksityisten rahoittajien sekä viime vuosina valtion myöntämin avustuksin.
Kunnostus on kärsivällisille – hiljaa hyvä tulee
Vesistökunnostus on hidasta ja vaatii kärsivällisyyttä. Kivijärvellä toimeen on tartuttu ja suunta näyttää jo Kuuksenenselällä hyvältä. ”Kivijärven Kuuksenenselän ravinnepitoisuudet ovat olleet laskusuuntaisia vuodesta 2008 asti tehdyn tarkastelun perusteella”, hankkeen koordinoinnista vastaava Maarit Moisio toteaa. ”Vedenlaadun on kokonaisuudessaan arvioitu parantuneen ja kalastossa on myös viitteitä hyvästä kehityksen suunnasta viime vuosina”, Moisio jatkaa.
Kuuksenenselkä kuntoon –hankkeen lisäksi lähialueella käynnissä on Jänky-Hakulinjoki-hanke. Tarkastelussa on useita Hakulinjoen alueen järviä ja niiden valuma-alueita. Vesiensuojelun edistämiseksi alueelle on valmistunut useita kosteikkoja. Toiveena on jatkaa kosteikkojen toteutusta, mikäli jatkorahoitusta myönnetään niiden rakentamiseen.
Helmikuussa Syntymäiseltä, Keskiseltä, Kotajärveltä, Jängynjärveltä ja Vetjanjärveltä otetuissa näytteissä järvenpohjissa happipitoisuus oli hyvin vähäinen. Tavoiteltavaa vesistökunnostuksen saralla riittää ja viitteitä järvien rehevyydestä on yhä. Rehevöityminen tapahtuu hitaasti, joten myös siitä palautuminen vie aikaa.
Vesiensuojelu on yhteistyötä
”Kivijärven ympäristö on hankealueena mielekäs, sillä alueella on aktiivisia ihmisiä sekä halua toimia vesistöjen tilaa parantaen. Kauniit vesistöt ovat alueen valtti ja virkistyskäytössä hyvin tärkeitä”, Moisio avaa alueen vesiensuojelun näkökulmia. Toimenpiteiden toteuttaminen vaatii kommunikointia vesialueiden omistajien, maanomistajien, urakoitsijoiden, viranomaisten sekä rahoittajien kanssa. Yhteistyössä alueelle saadaan hyvää tekemisen meininkiä.
Vesistönkunnostusta myös talvipakkasilla
Parhaillaan vesistönkunnostushankkeissa tehdään valmisteluja routakelien viimeisiin maanrakennustöihin. Vaikka Etelä-Karjalassa lunta ja jäätä on vielä runsaasti maassa, pakkanen ei välttämättä ole vesistönkunnostuksen kannalta huono asia.
Viranomaisten ja kaivuriurakoitsijoiden kanssa on pohdittu toteutusta, ajankohtia sekä sitä, millaisiin maastoihin koneilla vielä kannattaa lähteä. ”Kosteikkojen rakentamisen ja korjailun osalta lumeton pakkasajanjakso olisi usein soveltuvin rakenteiden toteutusajankohta. Toteutukseen tosin vaikuttavat useat tekijät, kuten rahoitus, lupa-asiat, maaston kulkuyhteydet ja muut aikataulut”, Moisio pohtii.
Yhteyshenkilö
Maarit Moisio
Hankekoordinaattori
maarit.moisio@svsy.fi
puh. 040 167 9799
