Yleistä
Lappeenrannassa sijaitsevalla Hounijoella on monta nimeä. Se alkaa Suur-Pyhäkalasta Sarvijokena laskien Raipossa Kotijärveen, josta se jatkuu Alajokena Vainikkalan Telkjärveen. Telkjärvestä joki jatkuu Hounijokena Suomen puolella noin 800 metriä Venäjän rajalle. Hounijoki ja Rakkolanjoki yhtyvät Venäjän puolella laskien lopulta Viipurinlahteen. Joen päähaaraan yhtyy myös kokonaan Venäjän puolella virtaava Hanhijoki.
Tila
Maa- ja metsätalouden hajakuormitus sekä loma-asutuksen jätevedet kuormittavat Hounijokea. Joen vesi on melko tummaa, humuspitoista ja rehevää. Sarvijoki-Alajoki-reittiä on perattu tukinuittoa varten ja jäljellä on useita vanhojen myllyjen ja sahojen rakenteita, jotka aiheuttavat haittaa vaelluskaloille. Hounijoki-Alajoki on luokiteltu Ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi.
Vaelluskalat
Hounijoen vesistön Venäjän puoleisilla alueilla Rakkolanjoessa esiintyy alkuperäinen meritaimenkanta. Meritaimenen lisäksi myös merilohi lisääntyy ajoittain joen alajuoksulla Venäjän puolella. Suomen puolelta alkuperäinen meritaimenkanta on kadonnut, mutta Mustajoen taimenkannan istutusten avulla kaloja on saatu palautettua myös Suomen puolelle. Vesistön vaellusesteet vaikeuttavat kuitenkin vaelluskalojen kotiutumista: Venäjän puolella Kintereenkosken pato on täydellinen nousueste ja osittaisia esteitä on useita. Lisäksi Suomen puolella sijaitsevat Hanhijärven ja Kaislan järjestelypadot sekä Kauniskosken pato ovat täydellisiä nousuesteitä.
Lisätietoa Hounijoen vesistöstä löydät Etelä-Karjalan rajajokia -raportista
Tutustu myös muihin Kaakonkulman jokiin täällä!
