Yleistä

Rakkolanjoki kuuluu Hounijoen vesistöalueeseen yhdessä Alajoen kanssa. Joki saa alkunsa Lappeenrannan taajaman eteläpuolelta ja virtaa Haapajärven kautta Venäjän puolelle noin 5 kilometriä Vainikkalasta Keskisaaren kylän kohdalla. Rajan tuntumassa Hounijoeksi muuttuva Alajoki ja Rakkolanjoki yhtyvät Venäjän puolella laskien Suomenlahteen Viipurin edustalla. Ennen Suomenlahtea jokeen yhtyy vielä kokonaan Venäjän puolella virtaava Hanhijoki.

Tila

Rakkolanjokea on jo pitkään kuormittanut siihen johdettavat jätevedet Toikansuon jätevedenpuhdistamolta sekä Ihalaisen teollisuusalueelta. Joen Haapajärven yläpuolista osuutta onkin tyypillisesti kutsuttu viemäriksi. Jätevesien lisäksi vesistö kärsii maa- ja metsätalouden hajakuormituksesta sekä sisäisestä kuormituksesta. Rakkolanjokea lisävesitetään Saimaan kanavasta johdettavalla vedellä, jotka purkavat joen pääuomaan Karkkolan kohdalla.

Rakkolanjoen vedenlaadusta sekä muusta tutkimuksesta saat lisätietoa tämän sivun alaosassa olevista raporteista!

Vaelluskalat

Rakkolanjoessa esiintyy Venäjän puolella alkuperäinen meritaimenkanta, ja Suomen puolelta aikaisemmin hävinnyttä kantaa on elvytetty istutuksin sekä virtavesikunnostuksin.  Suojelutoimenpiteiden ansiosta luontaista lisääntymistä tapahtuu nykyään myös Suomen puolella joen sivu-uomissa jätevesikuormituksen haitatessa levittäytymistä pääuoman koskiin. Osittain kalan kulkua haittaavia esteitä löytyy muutamia Venäjän puolelta ja valtioiden rajalta, mutta täydellisiä nousuesteitä ei joessa tietojen mukaan ole. Sivu-uomissa menestyvät taimenet muistuttavat Rakkolanjoen vesistön merkityksestä vaelluskalajokena, jota ei jokeen kohdistuvasta kuormituksesta huolimatta saa unohtaa.

Rakkolanjoen vaelluskalakantoja tutkitaan vuosittain sähkökalastuksin.

Lisätietoa Rakkolanjoesta löydät Etelä-Karjalan rajajokia -raportista

Tutustu myös muihin Kaakonkulman jokiin täällä!

Raportteja Rakkolanjoesta: