Ajankohtaista vesiensuojelussa

Taimenkantaa elvytetään virtavesikunnostuksin Savitaipaleella

Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy toteuttaa ELY-keskuksen kalaviranomaisen toimeksiantamana virtavesikunnostuksia Savitaipaleella sijaitsevilla Parta-, Sauna- ja Kärnäkoskilla yhteistyössä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen kanssa. Tarkoituksena on elvyttää uhanalaisen Saimaan järvitaimenen kantaa kunnostamalla kutusoraikoita sekä taimenten poikasalueita.

Saimaan kärkikohde päästään viimein kunnostamaan

Savitaipaleella sijaitsevat Parta-, Sauna- ja Kärnäkoski ovat kulttuurihistoriallisesti tärkeitä ja upeita paikkoja. Moni ei kuitenkaan tiedä, että alueen virtavedet ovat elintärkeitä myös pinnan alla asustaville jalokaloille. ”Kyseiset kosket ovat järvitaimenen merkittävimpiä lisääntymiskohteita koko Suur-Saimaan alueella ja otettu yhdeksi järvitaimenohjelman kärkikohteista”, ELY-keskuksen kalastusmestari Vesa Vanninen kertoo. Myös vesistöasiantuntija Iia-Elisabeth Suomi Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimukselta on kunnostuksista innoissaan: ”Aivan mahtava juttu, että juuri me pääsemme toteuttamaan näin merkittävää kunnostusta ja laajentamaan osaamistamme! Seurannoissa on havaittu taimenen lisääntymismenestyksen olevan todella heikkoa, joten kunnostus on ajankohtainen ja erittäin tärkeä”. Lisäksi Suomi iloitsee, että projektiin saatiin mukaan Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen virtavesiasiantuntija Heikki Holsti: ”Ilman yhteistyötä nämä projektit eivät olisi mahdollisia. Heikillä on rautainen kokemus virtavesikunnostuksista ja hän täydentää tiimimme”.

Järvitaimen kaipaa kiperästi apua

Järvitaimen on Suomen lajien punaisen kirjan mukaan luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. ”Taimenkantojen tila on Etelä-Suomessa heikko, ja kunnostukset ovat yksi iso keino tilanteen parantamiseksi”, Vesa Vanninen kertoo. Virtavesiasiantuntija Heikki Holsti lisää, että aikaisemmat, ihmisten aiheuttamat muutokset tulisi korjata takaisin luonnontilaisiksi tai luonnontilaisen kaltaiseksi, kun virtavedet eivät ole enää merkittäviä esimerkiksi kuivatuksen tai puun uiton kannalta. Kunnostukset hyödyttävät virtavesieliöiden lisäksi myös alueen ihmisiä. ”Monimuotoisuuden lisääntyessä myös virkistys-, matkailu- ja mahdollisesti kalastusmahdollisuudetkin voivat parantua alueella”, Holsti täsmentää. Kunnostustoimet Parta-, Sauna- ja Kärnäkoskella aloitetaan jo syyskuun aikana, jotta projekti saadaan toteutettua ennen taimenen lisääntymiskauden alkamista. ”Ensin käymme tekemässä koskissa koekalastukset. Tämän jälkeen alkaa varsinainen kunnostus, jossa parannetaan kutusoraikoita ja poikasalueita”, Iia-Elisabeth Suomi kertoo.

Paikallisten suhtautuminen avainasemassa

Parta-, Sauna- ja Kärnäkosken alueen osakaskunnat sekä maanomistajat ovat alusta asti olleet mukana projektissa. Kärnäkoskella järjestettiin muun muassa tiedotustilaisuus, jossa paikalliset saivat esittää kunnostuksiin liittyviä kysymyksiä, ehdotuksia ja mahdollisia huolia projektin toteuttajille. Keskustelujen pohjalta alustavat suunnitelmat hioutuivat selkeäksi kokonaisuudeksi.  ”Tällaisissa hankkeissa on supertärkeää, että myös paikalliset kokevat asian merkitykselliseksi ja ottavat sen omakseen. Suuri kiitos kunnostusten toteutumisesta kuuluu siis paikallisille”, Iia-Elisabeth Suomi kertoo. ”Alueella on myös selvää talkoohenkeä, mikä varmasti mahdollistaa pienempien kunnostuksien toteuttamisen tulevaisuudessa”, Suomi lisää. Paikallisten kanssa käytyjen keskustelujen lisäksi kunnostusten vaikutuksista on pyydetty lausunnot ELY-keskuksen luonnonsuojeluviranomaisilta sekä Etelä-Karjalan museolta.

Kunnostusten tueksi tarvitaan tutkimusta sekä monipuolista suojelua

Kalastusmestari Vesa Vanninen kertoo, että alueen koskilla taimenen poikastiheyksiä on seurattu vuosittain jo lähes vuosikymmenen ajan. ”Taimenen lisääntymismenestystä seurataan sähkökoekalastusten sekä kutupesäinventointien avulla. Emme esimerkiksi olisi voineet tietää näiden koskien kunnostustarpeesta ilman pitkäjänteistä tutkimustyötä”, hän lisää. Taimenkantojen elvyttämisessä tulisi virtavesikunnostusten lisäksi huomioida vaeltavan kalalajin koko elinkierron toteutumismahdollisuus. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa vaellusyhteyksien avaaminen, kalastusrajoitukset sekä joissain kohteissa myös vedenlaadun parantaminen. ”Poikasten ja aikuisten tulisi pystyä vaeltamaan vapaasti lisääntymis- ja syönnösalueiden välillä. Tätä voitaisiin tukea rauhoitusalueiden perustamisella esimerkiksi kapeiden salmien sekä virtavesien suualueiden kohdalla. Myös kalastuksen valvontaa tulisi tehostaa”, Heikki Holsti kertoo. Taimenkannan tilan seurantaa olisi lisäksi mahdollista tehdä myös koskien ulkopuolella esimerkiksi tutkimalla kalojen vaellusta tai kalastajien saaliskirjanpitoa.

VIPSU-hanke tiedottaa Parta-, Sauna- ja Kärnäkosken kunnostusten etenemisestä ja alueen tutkimuksesta. Aikaisempia tutkimusraportteja kunnostettavilta koskilta pääset lukemaan täältä.

Yhteyshenkilö:

Iia-Elisabeth Suomi
vesistöasiantuntija
iia.suomi@svsy.fi
Puh. 044 045 5634

 

 

VIPSU-hanke on saanut rahoitusta vuosille 2021-2022 Euroopan maaseuturahastosta.
Lähteet: Suomen lajien uhanalaisuus, Punainen kirja 2019 (Ympäristöministeriö & Suomen Ympäristökeskus)