Kuolimo on Mikkelin ja Savitaipaleen alueilla sijaitseva iso ja karu järvi. Se kuuluu Vuoksen päävesistöön. Pinta-alaltaan Kuolimo on 79 km2 ja valuma-alue on kooltaan 864 km2. Kuolimo laskee Saimaaseen kahta reittiä, Kärnäkosken sekä Partakosken kautta. Partakoski on viimeisiä järvitaimenen kutupaikkoja eteläisen Saimaan alueella. Kuolimo on myös Saimaan nieriän viimeinen luontainen esiintymisalue. Kuolimon kalasto on arvokas myös istutetun järvilohen, taimenen, siian ja muikun ansiosta.

Kuolimo kuuluu Natura 2000-ohjelmaan ja on erityssuojeltu vesistö. Osa alueesta kuuluu rantojen suojeluohjelmaan ja lisäksi sekä Partakoski että Kärnäkoski ovat koskiensuojelulailla suojeltuja.  Hajakuormitusta Kuolimoon aiheuttaa lähinnä metsätalous ja luonnonhuuhtouma. Kuolimon ympärillä on myös runsaasti vapaa-ajan asutusta. Pistekuormitusta vesistöön tuovat Savitaipaleen sekä Suomenniemen jätevedenpuhdistamot. Niiden osuus on kokonaiskuormituksesta kuitenkin verrattain pieni. Lisäksi Kapak´ojan kautta Savitaipaleen edustalle ohjataan kirkonkylän hulevedet. Tätä kuormitusta pienentämään on rakennettu Kapak´ojan kosteikko.

Kuolimon vedenlaatu on heikentynyt hieman sen seurannan aikana vuosina 1986 – 2017. Vedenlaatuun heikentävästi ovat vaikuttaneet veden tummuminen (kuva 1) sekä orgaanisen aineen määrän lisääntyminen (kuva 2). Tällaista kehitystä on nähty laajalti 2000-luvun aikana pohjoisen pallonpuoliskon järvissä. Kuolimo on kuitenkin edelleen hyvin karu sekä Etelä-Suomen muihin vesistöihin nähden erittäin hyvälaatuinen.

Kuva 1. Kuolimon Isoselän väriluvun kehitys 1986 -2017
Kuva 1. Kuolimon Isoselän väriluvun kehitys 1986 -2017

Vettä pidetään värittömänä, jos väriluku on alle 15 mg Pt/l. Kuolimon Isoselällä keskiarvo väriluvussa on ollut 15 mg Pt/l. Vuonna 2013 mitattiin korkeimmat lukemat, mutta tämän jälkeen ne ovat lähteneet laskuun.

Karuissa vesistöissä, kuten Kuolimossa, kemiallinen hapenkulutus COD Mn kertoo yleensä vesistöön liuenneen humuksen määrästä. Humus tummentaa vettä, joten humuksen määrän lisääntyessä myös väriluku kasvaa.

Kuva 2. Kuolimon Isoselän kemiallisen hapenkulutuksen (CODMn) kehitys vuosina 1986 – 2017
Kuva 2. Kuolimon Isoselän kemiallisen hapenkulutuksen (CODMn) kehitys vuosina 1986 – 2017
Rantavyöhykkeen pohjaeläinnäytteenottoa Kuolimolla.
Rantavyöhykkeen pohjaeläinnäytteenottoa Kuolimolla.