Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen vetämä VIPSU-hanke (2021-2022) käynnistyi ripeästi elokuun alussa. Hankkeessa lisätään tietoa Etelä-Karjalan virta- ja pienvesistä sekä niiden tilasta ja autetaan paikallisia kunnostushankkeiden toteuttamisessa. Isona osana hanketta on myös Etelä-Karjalan virta- ja pienvesien näkyvyyden ja houkuttelevuuden lisääminen viestinnän keinoin.
Hanke on aloituspäivästään alkaen saanut jo runsaasti huomiota niin mediassa kuin paikallisten keskuudessa. Hankekoordinaattori Iia-Elisabeth Suomi on innoissaan kiinnostuksen määrästä: ”On mahtavaa, että virta- ja pienvesien suojelu on asia, joka kiinnostaa ja puhuttelee ihmisiä. Luonnon monimuotoisuuden suojeleminen edistyy mukavammin, kun ihmiset ovat aidosti kiinnostuneita ja tieto on jokaisen saatavilla”.
Paikallista toimijaa virta- ja pienvesiensuojeluun on kaivattu kipeästi
Etelä-Karjalan alueella on aikaisemmin ollut virta- ja pienvesien suojelutoimintaa, mutta viime vuosina hankekentillä on ollut vaisumpaa. ”Urpalanjoen kehittämishankkeen ja Kaakon jokitalkkarihankkeen jälkeen on ollut hiljaista. Toiminnan jatkuvuus ja pitkäjänteisyys on kuitenkin kaiken a ja o, ja on mahtavaa, että VIPSU-hanke saatiin paikkaamaan alueelle muodostunutta tyhjiötä”, aikaisemmissa suojeluhankkeissa mukana ollut tutkija Aarno Karels kertoo. Karelsin mukaan työtä ja rahoitustakin olisi ollut tarjolla jo pidemmän aikaa, mutta sopivaa tekijää ei ole löytynyt. ”On hienoa, että Saimaan vesiensuojeluyhdistys tarttui asiaan ja lähti työstämään hanketta”.
Tietoa ja yhteistyötä tarvitaan
Tiedon lisääminen virta- ja pienvesistä on tärkeää niiden suojelun kannalta. Monia alueita on kuitenkin inventoimatta, joten niistä ei tiedetä tarpeeksi suojelutarpeen arviointia varten. ”Vesistön kunnostustarvetta ei voida tietää, jos siitä ei ole riittävästi tietoa saatavilla” hankekoordinaattori Iia-Elisabeth Suomi kertoo. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen hydrobiologi Antti Haapalan on asiasta samoilla linjoilla. Haapalan mukaan hanke täydentää parhaassa tapauksessa aukkoisuutta esimerkiksi vesien biologisessa luokitustiedossa ja parantaa mahdollisuuksia uusien rauhoituspiirien löytämiselle. Tutkija Aarno Karels on samaa mieltä ja lisää, että tiedon ja luonnollisesti rahoituksen lisäksi suojelun kannalta tärkeitä asioita ovat läpinäkyvyys, viestintä sekä aito halu toimia yhteistyössä paikallisten kanssa. Hankkeen yhtenä tavoitteena onkin tavoittaa mahdollisimman moni tehokkaan tiedotuksen ja viestinnän keinoin.
Hanke tarjoaa työkaluja luontomatkailun kehittämiselle
Hankkeessa pyritään myös kehittämään Etelä-Karjalan alueen houkuttelevuutta lisäämällä paikallisten luontohelmien näkyvyyttä viestinnän keinoin. ”Muuttaessani Lappeenrantaan häkellyin alueen koskemattomasta luonnosta. Saimaa vie ansaitusti paljon palstatilaa, mutta muitakin upeita kohteita tulisi saada näkyville” Iia-Elisabeth Suomi kertoo. Myös Antti Haapalan mukaan alueella olisi suuri potentiaali luontomatkailukonseptin laajentamiselle.
Yhdistykselle virta- ja pienvesien suojeluhanke on uusi aluevaltaus
Virta- ja pienvesien suojelutyö on uutta myös hanketta vetävän Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry:n asiantuntijoille. toiminnanjohtaja Mikael Kraftin mielestä on hienoa, että yhdistys monipuolistaa hankemaailmaansa: ”Aikaisemmin olemme ehkä keskittyneet enemmän järvi- ja valuma-aluekunnostuksiin. VIPSU-hanke mahdollistaa yhdistyksemme toiminnan laajentumisen sekä monipuolistaa vesiensuojelutyötämme”.
VIPSU-hanke on saanut rahoitusta vuosille 2021-2022 Euroopan maaseuturahastosta.
Yhteyshenkilö:
Iia-Elisabeth Suomi
vesistöasiantuntija
iia.suomi@svsy.fi
Puh. 044 045 5634
