Ajankohtaista vesiensuojelussa

Jänky-Hakulinjoki –hankkeessa jatkettiin aktiivista vesiensuojelutyötä vuonna 2021

Jänky-Hakulinjoki-hanke käynnistyi vuonna 2020 jatkaakseen pitkäjänteistä vesiensuojelutyötä Hakulinjoen valuma-alueen järvillä. Hanke pyrkii osaltaan toteuttamaan EU:n vesipuitedirektiivin ja kansallisen lainsäädännön tavoitetta saavuttaa vesistöissä vähintään hyvä tila vuoteen 2027 mennessä. Hanke tavoittelee kunnostamiseen tähtääviä toimia laajasti Jängynjärven lisäksi koko Hakulinjoen läheisillä järvillä eli Vetjanjärvellä, Keskisellä, Salajärvellä, Syntymäisellä, Kotajärvellä, Särkemänjoella sekä näiden valuma-alueilla. Hanketta hallinnoi Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry. Kumppaneina toimivat Värtölän, Kärjen, Ruomin, Vainikkalan ja Torviniemen osakaskunnat sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimi.

Kosteikoita rakennettiin ripeällä tahdilla

Kahden kuluneen vuoden aikana hankkeessa valmistui tai on valmistumaisillaan useita kosteikkoja – yhteensä 18 kohdetta.

Valtaosa rakennetuista kosteikoista sijoittuu Kotajärven rannalle, mutta myös Salajärven, Syntymäisen ja Jängynjärven valuma-alueelta löytyy muutama kosteikko.

Kosteikoilla tavoitellaan ravinteiden ja kiintoaineen pidättämistä valuma-alueella ja ne ovat arvokkaita myös luonnon monimuotoisuuden lisäämisen näkökulmasta.

Kalastusta toteutettiin ammattikalastajan ja paikallisten voimin

Hankkeen vuonna 2020 tekemän selvitysten pohjalta hoitokalastuksille ilmeni olevan tarvetta: Kotajärvellä ja Keskisellä kalaston tila oli välttävässä kunnossa. Kalasto oli selvityksen mukaan tiheä ja särkikalapainotteinen. Selvityksen pohjalta ryhdyttiin toimiin. Ammattikalastaja suoritti syysnuottausta Keskisellä ja Kotajärvellä loka-marraskuussa 2021 ja osakaskunnat jakoivat katiskoja paikallisten käyttöön.

”Alueella on aktiivisia paikallisia, joiden voimin hoitokalastusta toteutettiin hankkeen järvillä läpi vapaan veden kauden. Saaliskirjanpidon perusteella kokonaissaalismäärä oli ainakin 2 500 kiloa. Paikallisten aktiivisuus kalastusten osalta on ollut ihastuttavaa”, kommentoi hankkeen koordinaattori Maarit Moisio.

Syysnuottausten osalta kalasaalis jäi puolestaan vähäiseksi: Kotajärveltä 300 kg ja Keskiseltä 800 kg. Lämpötila oli loppusyksyllä tavanomaista korkeampi, jolloin kalat eivät parveutuneet optimaalisesti järven syvänteisiin, joista ne olisivat nuottaamalla saatavilla.

”Tämä syksy on ollut poikkeuksellinen vesien lämpimyyden takia ja on haitannut nuottausta monilla järvillä”, tuumasi hoitokalastusta järvillä toteuttanut kalastaja Markku Turtiainen.

Vedenlaatua seurataan ja hanketoimia jatketaan

Hankealueen järvien vedenlaatua seurattiin vesinäytteenotoin 2020 ja 2021. Hankkeen järvissä ei vielä kahden ensimmäisen vuoden aikana voinut havaita merkittävää muutosta. Järvet ovat pääosin reheviä tai lievästi reheviä.

Hoitokalastuksilla ja kosteikoilla pyritään vaikuttamaan vedenlaatuun. Muutokset ovat järvissä hitaita, joten seurantaa tulisi tehdä yhä seuraavina vuosina hankkeen todellisten vaikutusten arvioimiseksi. Seuraavaksi suunnitelmissa onkin aloittaa kosteikkojen toimivuuden seuranta. Rahoituksen hakeminen on ollut parhaillaan käynnissä, jotta uusien kosteikkojen rakentamista voidaan jatkaa.

Hankkeesta voi lukea lisää Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen nettisivuilta. Toteutuneet kunnostustoimenpiteet löytyvät kaikille avoimesta Vesistönkunnostajan karttapalvelusta.

Hanke saa julkista ja yksityistä rahoitusta

Hanketta ovat tähän mennessä rahoittaneet alueen osakaskuntien ja säätiöiden lisäksi ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelma, Etelä-Karjalan säästöpankkisäätiö sekä Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö.

                

Yhteyshenkilöt:

Maarit Moisio
Hankekoordinaattori
maarit.moisio@svsy.fi
puh. 044 167 9799