Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen vetämän VIPSU-hankkeen (2021–2022) virtavesi-inventoinnit käynnistyivät viikko sitten Lappeenrannan Tervajoella. Inventointien tarkoituksena on kerätä lisätietoa Tervajoen ja siihen laskevien purojen koski- ja virtapaikoista. ”Tervajoen isoimmat kosket ovat kartalla ja osassa on toteutettu ansiokkaasti kunnostuksiakin. Suojelu- ja kunnostustoimet kuitenkin helpottuvat jos dokumentoitua tietoa on saatavilla mahdollisimman kattavasti koko valuma-alueelta. Etenkin pienvesien merkitys unohtuu helposti, vaikka niiden tila heijastuu koko valuma-alueelle”, VIPSU-hankkeen hankekoordinaattori Iia-Elisabeth Suomi kertoo.
Maastohavainnot kartalle
Käytännössä virtavesi-inventointeja suoritetaan kävelemällä uomaa pitkin ja kirjaamalla haluttuja tietoja ylös. ”Keskitymme tässä vaiheessa virtapaikkojen määrittämiseen, jotta tulevaisuudessa taimenen poikastuotantopotentiaalia voitaisiin arvioida koko joen valuma-alueelle”, Suomi kertoo. Tavoite on intohimoinen, sillä Tervajoessa sivu-uomineen riittää käveltävää. Tämän lisäksi tiedon tallentaminen ja piirtäminen kartoille vie aikaa. ”Olisi mahtava nähdä kartta, jossa koko Tervajoen alueen virtapaikat ja muu tärkeä tieto esimerkiksi toteutuneista kunnostuksista olisi kerätty yhteen. Näin on tehty vuosien työn tuloksena esimerkiksi Vantaanjoella”, Suomi lisää.
Villisiat yllättivät inventoijan
Luonnossa liikkuminen kuulaassa syyssäässä ei tunnu työltä, vaikkakin maasto on paikoitellen haastavaa. Hankekoordinaattori joutui ensimmäisenä inventointipäivänään jännittävään tilanteeseen yllättäessään päivämakuulla olleen villisikalauman. ”Tiesin olevani villisikojen tallaamalla polulla, mutta olin varma että ne väistäisivät hyvissä ajoin ihmisen aistiessaan. Yhtäkkiä ympäriltäni alkoi kuitenkin kuulua kovaa töminää vain metrien päästä, ja hetken kuluttua hieman kauempana näin joukon villisikoja ylittämässä joen. Luulin tilanteen olevan ohi, ja jatkoin matkaa mutta sitten töminä metrien päässä olevan pusikon takana jatkui. Tässä vaiheessa päätin vetäytyä rauhallisesti takavasemmalle”, Suomi kertoo. Hän arvioi villisikoja olleen laumassa noin kymmenen yksilöä ja lisää, että tilanne oli todella yllättävä ja jännittävä. ”Tämä oli ensimmäinen kohtaamiseni villisikojen kanssa. Tuskin ne olisivat kimppuuni hyökänneet, mutta en sitten jäänyt siihen sen enempää ihmettelemään.”, Suomi nauraa.
Paikalliset ja jatkuvuus määrittävät joen tulevaisuuden
Tervajoki valikoitui VIPSU-hankkeen kohteeksi, sillä alueella on jo pidemmän aikaa ollut aktiivista toimintaa taimenkannan elvyttämiseksi. Tervajoen metsästäjät ry, paikalliset osakaskunnat sekä sittemmin päättynyt Kaakon jokitalkkarihanke ovat aktiivisesti hakeneet rahoitusta ja organisoineet kunnostuksia vuosien varrella. ”Paikalliset ovat aina se suurin voima, josta kaikki lähtee. Tietysti on myös tärkeää että toimintaan on rahoitusta ja työ saadaan pidettyä jatkuvana”, Suomi kertoo. Tervajoen rannalla ikänsä elänyt ja sen virtavesikunnostuksissa alusta alkaen mukana ollut Hannu Kauvo on tyytyväinen, että oman lähijoen kunnostus- ja suojelutyö saa uusia ulottuvuuksia hankkeen myötä. ”Tervajoen metsästäjät on toteuttanut jo monia kunnostuksia Tervajoella, mutta on hyvä että joesta saadaan tuotettua tärkeää lisätietoa kaikkien käyttöön”, hän sanoo. Kauvo myös lisää, että uusia kunnostuksia Tervajoen koskille on suunnitteilla. ”Jos tulevaisuudessa ajankohtainen tieto Tervajoesta ja sen valuma-alueesta saataisiin koottua yhteen, olisi siitä paljon hyötyä niin paikallisille kuin viranomaisillekin”, Iia-Elisabeth Suomi kertoo.
VIPSU-hanke on saanut rahoitusta vuosille 2021-2022 Euroopan maaseuturahastosta.
Yhteyshenkilö:
Iia-Elisabeth Suomi
vesistöasiantuntija
iia.suomi@svsy.fi
Puh. 044 045 5634
