Vilajoki, Tervajoki, Urpalanjoki… Etelä-Karjalan alueella virtaavia rajajokia on monia, mutta niistä puhutaan ja tiedetään yllättävän vähän. Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen vetämässä VIPSU-hankkeessa (2021–2022) kymmenen alueemme rajajoen tiedot koottiin yhteen, ja niihin pääsee nyt tutustumaan hankkeen vasta julkaistussa raportissa.
Tieto alueemme virtavesistä on pirstaleista
Etelä-Karjalassa virtaa monta jokea, mutta useat niistä ovat olleet isolle yleisölle tuntemattomia. Kunnostus- ja suojelutoimenpiteitä sekä tutkimusta virtavesien äärellä on paljon, mutta eri hankkeissa ja projekteissa kasattu tieto on ollut hajallaan. ”Jokien sijainti on helppo katsoa kartasta, mutta tietoa esimerkiksi vedenlaadusta, nousuesteistä tai tehdyistä kunnostuksista ja tutkimuksesta on ollut hankala löytää”, vesistöasiantuntija ja VIPSU-hankkeen hankekoordinaattori Iia-Elisabeth Suomi kertoo. ”Kun tieto on murusina, on koko vesistöstä vaikea muodostaa selkeää kokonaiskuvaa”, hän lisää.
Tietoa on nyt tarjolla paikallisille ja viranomaisille
Nyt tiedot alueemme kymmenestä rajajokivesistöstä löytyvät yhdestä raportista, jota on tarkoitus päivittää säännöllisesti tutkimus- ja kunnostustoimien edetessä. ”Virtavesien suojelu- ja kunnostustyössä paikallisten aktiivisuus ja innokkuus ovat avainasemassa, eikä toimenpiteitä saa tehdä ilman vesialueiden omistajien lupaa”, Suomi kertoo. VIPSU-hankkeessa julkaistu raportti tarjoaa hyödyllistä tietoa vesistön sijainnista, tilasta sekä vaelluskalakannoista. Lisäksi tietoa on tarjolla mahdollisista kunnostus- ja suojelutoimenpiteistä. ”Raportin avulla on helppo muodostaa kattava kokonaiskuva ja lähteä pohtimaan mahdollisia toimenpiteitä virtavesistön tilan parantamiseksi”, Suomi lisää. Raportissa on myös tietoa kunnostuksista kiinnostuneille: tarjolla on vinkkejä esimerkiksi rahoitusmahdollisuuksista ja siitä, mitä kunnostustoimenpiteitä suunniteltaessa on tärkeää huomioida ja keltä voi kysyä neuvoa.
Erittäin uhanalainen taimen elää rajajoissa
Yksi tärkeä osa virtavesien suojelutyötä on uhanalaisten lohikalakantojen elvyttäminen. ”Suurimmassa osassa Etelä-Karjalassa sijaitsevissa, Venäjän läpi virtaavissa rajajoissa polskii vielä kotoperäisiä, mutta erittäin uhanalaisia meritaimenia. Tällaisia jokia ovat muun muassa Urpalanjoki, Vilajoki, Kaltonjoki, Rakkolanjoki, Mustajoki sekä Tervajoki”, Suomi kertoo. Kalat elelevät kuitenkin suurimmalta osin Venäjän puolella, ja yllä mainituista joista ainoastaan Urpalanjoessa sekä Mustajoessa elää Suomen puolella alkuperäisiä taimenpopulaatioita. Lisäksi istutettua ja luonnollisesti lisääntyvää kantaa tavataan varmuudella Vilajoessa sekä Rakkolanjoessa. ”Vaelluskalakantoja on kuitenkin kunnostus- ja suojelutoimenpiteiden avulla mahdollista elvyttää myös Suomen puolen alueilla”, hän lisää.
Joet tutuksi myös verkossa
Virtavesistä netissä saatavilla oleva tieto on monen joen osalta heikkoa: ”Kun aloin tekemään selvitystä, huomasin, että monesta vesistöstä ei juurikaan löydy tietoa Googlaamalla”, Suomi nauraa. Hän kertoo, että Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen verkkosivuilta löytyy jo kattavasti tietoa alueen vesistöistä, mutta tietoa täydennetään virtavesien osalta. ”Jokaiselle joelle luodaan oma sivu, johon tulee perustiedot niiden sijainnista, vedenlaadusta, tutkimuksesta ja mahdollisista virkistysmahdollisuuksista karttakuvineen”, Suomi kertoo. ”Näin esimerkiksi omaan lähijokeen tutustuminen helpottuu”, hän lisää. Tällä hetkellä virtavesiesittelyjä sivustolle on tehty Hiitolanjoesta ja Rakkolanjoesta, ja lista päivittyy kesän ja syksyn mittaan kattamaan yli 10 vesistöä.
Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen verkkosivujen päivittyviin virtavesiesittelyihin pääset tutustumaan täällä!
Etelä-Karjalan rajajokia – raporttiin pääset tutustumaan täällä!
VIPSU-hanke on saanut rahoitusta vuosille 2021-2022 Euroopan maaseuturahastosta.
Yhteyshenkilö
Iia-Elisabeth Suomi
vesistöasiantuntija
iia.suomi@svsy.fi
Puh. 044 045 5634
