Kosteikoilla kasvaa monenlaisia eri olosuhteisiin sopeutuneita kasvilajeja. Kosteisiin olosuhteisiin on kehittynyt oma ainutlaatuinen kasvilajistonsa. Märässä maassa useimmat kasvit eivät menesty sillä haasteena kasveille on herkästi hapenpuute, joka johtaa helposti juuriston mädäntymiseen. Kasveilla on rakenteita, jotka edistävät veden haihtumista. Ilmaraot, joissa kasvien kaasunvaihto tapahtuu, pysyvät kosteilla paikoilla koko ajan auki.
Kosteikkoretkellä voi tunnistaa esimerkiksi alkukesällä kirkkaankeltaisena kosteilla ojanvarsilla ja rannoilla kukkivan, lajina ikivanhan rentukan (Caltha palustris) tai trooppisten kasvien sukulaisen, suovehkan (Calla palustris). Suovehka houkuttelee tuoksullaan kosteikkojen kärpäsiä ja muita selkärangattomia, vaikkei sen kukinnosta olekaan tarjolla mettä vaihtokaupaksi pölytyksestä.
Kosteikoiden monipuolinen kukkalajisto ei rajoitu pelkkiin kosteisiin oloihin sopeutuneisiin rantakasveihin. Kosteikkojen saarissa ja rantapenkereillä voi olla kuiviakin paikkoja, joissa menestyvät hyvin myös perinteisemmät niittyjen ja ketojen kasvit. Kosteikoiden kasvivyöhykkeisyys tarjoaa eliöille monipolisen elinympäristön. Esimerkiksi sudenkorennot viettävät toukkavaiheensa vedessä ja vesikasvien seassa. Sudenkorennot nousevat kuoriutumaan vesirajan kasveihin. Taitavasti lentävät täysikasvuiset sudenkorennot voivat siirtyä kauemmaksi aurinkoisille paikoille pyydystämään muita hyönteisiä, kasvilajiston tarjotessa suojapaikkoja. Sukukypsät yksilöt palaavat rantavyöhykkeelle pariutumaan ja munimaan veteen tai kosteaan maahan.
Yhteispohjoismaista luonnonkukkien päivää vietetään sunnuntaina 19.6.2022. Päivän tavoitteena on edistää kansalaisten kasvituntemusta. Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen VESMO-hankkeessa alkaa heinäkuussa kosteikkojen kasvillisuuskartoitukset osana vesiensuojelukosteikoiden monimuotoisuuden selvittämistä.
Yhteyshenkilöt
Sari Aaltonen, hankevetäjä, sari.aaltonen@svsy.fi
Otto Kemppainen, kosteikkoasiantuntija, otto.kemppainen@svsy.fi
