Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry (SVSY) on käynnistänyt yhdessä paikallisten osakaskuntien kanssa Hakulinjoen valuma-alueelle kolmevuotisen (2020-2022) hankkeen vedenlaadun parantamiseksi ja sysäykseksi pitkäjänteisen vesiensuojelutyön jatkamiseen. Hanke pyrkii osaltaan toteuttamaan EU:n vesipuitedirektiivin ja kansallisen lainsäädännön tavoitetta saavuttaa vesistöissä vähintään hyvä tila vuoteen 2027 mennessä.
Kari Oikkonen Kärjen osakaskunnasta on tyytyväinen, että vesialueelle saatiin yhteistyössä Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen kanssa pystyyn isompi hanke. Näin vesialueen kunnostusta voidaan tarkastella yhdessä kokonaisvaltaisemmin kuin yksittäinen osakaskunta pystyisi. Kärjen osakaskunnan talkoissa tavoite vedenlaadun parantamiseksi on koettu tärkeäksi: vesikasvien niittoja on toteutettu talkoovoimin jo parin vuosikymmenen ajan. Jänky-Hakulinjoki -hankkeen osalta Kari Oikkonen on jo huomannut ensimmäisen rakennetun kosteikon vaikutuksia. Aktiivisten tekijöiden ja maanomistajien kanssa päästään vesistönkunnostustoimissa yhteistyöllä eteenpäin, mutta näkyvät vaikutukset ja niiden seuranta vaativat pitkäjänteistä sitoutumista ja tahtotilaa useammaksi vuodeksi.
Kukkolan kylästä kotoisin oleva, nykyisin Jängynjärven rannalla mökkeilevä Kirsti Mikkola näkee vesistönkunnostushankkeen positiivisena asiana. Mikkola on osallistunut lähijärven vesistönkunnostukseen niittämällä kesäisin ruovikkoa mökin edustalta. Aikoinaan koulumatkat veneellä ja suksilla Jängynjärven yli Nyrhilään kulkeneelle Mikkolalle Jängynjärvi on paitsi mökkijärvenä, myös lapsuusmuistojen kautta, tärkeä osa elämää.
Rehevöityminen heikentää vesistöjen ekologista tilaa
Ekologisen tilan luokittelussa tarkastellaan ensisijaisesti vesistöjen biologista laatua. Ekologinen tila määritellään vesistön planktonlevien, piilevien, vesikasvien, pohjaeläinten ja kalojen perusteella. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon veden kemialliset ja hydromorfologiset laatutekijät. Ravinnekuormituksesta, erityisesti fosforista johtuva rehevöityminen on suurin ongelma Suomen sisävesistöissä.
Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja, limnologi Mikael Kraft kertoo klorofylli-a –pitoisuuden kuvaavan levien määrää vesistössä ja olevan suoraan yhteydessä vesistön ravinnetasoon. Jänky-Hakulinjoki –hankkeen vesistöjen levämäärä on yhteydessä veden kohonneeseen fosforipitoisuuteen. Vesistöt voivat kuormittua valumavesien mukana tulevasta fosforista ja sisäisen kuormituksen kautta vesistöjen pohjasta vapautuvasta fosforista.
Kosteikot valuma-alueella vähentävät kuoritusta alapuoliseen vesistöön
Ekologisen tilan luokittelussa tarkastellaan ensisijaisesti vesistöjen biologista laatua. Ekologinen tila määritellään vesistön planktonlevien, piilevien, vesikasvien, pohjaeläinten ja kalojen perusteella. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon veden kemialliset ja hydromorfologiset laatutekijät. Ravinnekuormituksesta, erityisesti fosforista johtuva rehevöityminen on suurin ongelma Suomen sisävesistöissä.
Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja, limnologi Mikael Kraft kertoo klorofylli-a –pitoisuuden kuvaavan levien määrää vesistössä ja olevan suoraan yhteydessä vesistön ravinnetasoon. Jänky-Hakulinjoki –hankkeen vesistöjen levämäärä on yhteydessä veden kohonneeseen fosforipitoisuuteen. Vesistöt voivat kuormittua valumavesien mukana tulevasta fosforista ja sisäisen kuormituksen kautta vesistöjen pohjasta vapautuvasta fosforista.
Päätökset hoitokalastuksesta tehdään koekalastusten perusteella
Hankevetäjä Sari Aaltonen kertoo, että koekalastusten perusteella päätettävät, oikein mitoitetut hoitokalastukset ovat hyvä toimenpide vesistön sisäisen kuormituksen hallintaan. Hoitokalastuksen hyödyt saattavat kuitenkin jäädä lyhytaikaiseksi, mikäli vesistön ulkoinen kuormitus valuma-alueelta jatkuu runsaana tai hoitokalastuksen mitoitus epäonnistuu. Hoitokalastuksella tavoitellaan parempaa vedenlaatua, kun harvennettu kalasto saalistaa vähemmän eläinplanktonia. Määrältään runsaampi ja suurikokoisempi eläinplankton pystyy tällöin laiduntamaan tehokkaammin kasviplanktonia ja leväkukinnot vähenevät. Lisäksi fosforia poistuu kalasaaliin mukana ja pohjasta ravinteita pöyhimällä vapauttavat särkikalat vähenevät.
Hanke saa sekä julkista että yksityistä rahoitusta
Hanketta ovat tähän mennessä rahoittaneet alueen osakaskuntien lisäksi ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelma, Etelä-Karjalan säästöpankkisäätiö sekä Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö. Valtionrahoitus edellyttää kolmivuotiskaudelle yksityisrahoitusta 50 %.
Hankevetäjänä SVSY:n puolesta toimii Sari Aaltonen.
Lisätietoja:
Sari Aaltonen
Hankevetäjä
sari.aaltonen@svsy.fi
Puh. 044 736 1865
Mikael Kraft
toiminnanjohtaja, limnologi
mikael.kraft@svsy.fi