
HIEKKIS II -hankkeessa kartoitetaan hiekkarantaelinympäristöjen tilaa ja potentiaalisia kunnostuskohteita Kaakkois-Suomessa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Hankkeen painopisteenä on luontaisesti syntyneet hiekkarannat, jotka ovat joko umpeutumaisillaan tai jo umpeutuneet. Kartoituksen perusteella valituille kohteille laaditaan kunnostussuunnitelmat, ja suunnitellut toimenpiteet toteutetaan erillisellä rahoituksella. Käytännön toimenpiteiden ohella hankkeen tavoitteena on lisätä tietoa sisävesien luontaisista, tilaltaan heikentyneistä hiekkarannoista.
Vesiensuojeluyhdistysten välistä yhteistyötä
Suunnittelu- ja kehityshanke on jatkoa Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen (SVSY) HIEKKIS-hankkeelle, jossa kartoitettiin ja kunnostetaan hiekkarantoja Saimaan alueella Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa. HIEKKIS-hankkeen kunnostukset jatkuvat vuoden 2025 lokakuuhun. Sisävesien rantaluonnon asiantuntijoiksi kouluttautuneiden ympäristöasiantuntijoiden osaamista jaetaan HIEKKIS II -hankkeen myötä Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistyksen (SKVSY) asiantuntijoille. Yhteistyön tavoitteena on laajentaa hiekkarantojen kunnostustoimintaa ja osaamista uusille alueille sekä jakaa kunnostukseen liittyvää tietoa ja käytäntöjä. Saimaan vesiensuojeluyhdistys toimii hankkeen vastuullisena tahona, joka opastaa ja osallistuu Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistyksen alueella suoritettaviin hiekkarantojen kunnostuksiin ja niiden suunnitteluun.
Yhteistyönä suoritettavat toimenpiteet keskittyvät Puruveden, Haukiveden, Karjalan Pyhäjärven, Oriveden, Pyhäselän ja Höytiäisen alueelle, missä hiekkarantojen kartoitusta ja kunnostuksia ei ole toistaiseksi toteutettu.
Hiekkarannat ovat luonnonvoimien muokkaamia elinympäristöjä
Ranta on veden ja maan välinen vaihtumavyöhyke. Sen vyöhykkeisyys ja laajuus määräytyvät vedenkorkeuden sekä sen vaihtelujen mukaan. Keskimääräisen vedenkorkeuden alapuolella olevaa rantaa kutsutaan hydrolitoraaliksi, kun taas yläpuolella olevaa rantaa kutsutaan geolitoraaliksi. Nämä keskiyläveden ja keskialaveden väliset alueet ovat varsinaista rantaa. Pysyvästi veden alla olevaa rantavyöhykettä kutsutaan sublitoraaliksi, ja geolitoraalin yläpuolella olevaa vielä rantavoimille altista vyöhykettä supralitoraaliksi. Supralitoraalin yläpuolella sijaitseva epilitoraali on jo maaluontoympäristöä, johon rannan läheisyys vaikuttaa kosteuden ja tuulen kautta.
Järvien hiekkarannat ovat luontotyyppeinä avoimia tai niukkakasvistoisia ja ravinnepitoisuudeltaan alhaisia rantoja, joiden maa-aines koostuu pääosin hiekasta tai hiedasta. Hiekkarannoille on ominaista jatkuva muovautuminen luonnonvoimien, kuten jään, aallokon, tuulen ja valon, vaikutuksesta. Tämä ylläpitää avoimuutta ja estää kasvillisuuden leviämistä. Järvien hiekka- ja hietarannat on arvioitu valtakunnallisesti vaarantuneiksi (VU), ja Etelä-Suomessa erittäin uhanalaisiksi (EN). Luontotyyppiä uhkaavat muun muassa vesistöjen rehevöityminen, umpeenkasvu ja liettyminen, rantarakentaminen, vedenkorkeuden säännöstely, ilmastonmuutos, vesirakentaminen sekä rantojen kuluminen.
Hiekkarantojen kunnostuksessa keskeinen tehtävä on poistaa hiekan päälle muodostunut kasvillisuus juurineen sekä hiekka, johon on sekoittunut eloperäistä ainesta. Tämän lisäksi tarvittaessa rannan edustalta poistetaan vesikasvillisuutta esimerkiksi niittämällä. Kunnostustoimien myötä luonnonvoimat pääsevät vaikuttamaan voimakkaammin rantaan ja ylläpitävät avointa hiekkarantaympäristöä. Hiekkarantojen kunnostuksessa voidaan saavuttaa pitkäkestoinen hyöty jo yhdellä kunnostuskerralla, koska umpeenkasvu on pääsääntöisesti hidasta. Kunnostuksen jälkeen rannan avoimena säilymistä voidaan varmistaa myös kevyellä hoidolla, jossa rannalle kertyvää kasvimassaa poistetaan ja jään muodostamia penkereitä tasoitellaan.
Vuonna 2023-2024 SVSY toteutti HIEKKIS-hankkeessa kunnostuksia 8 hiekkarannalla Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa.
HIEKKIS II- suunnittelu ja kehittämishanke 2025-2027 on rahoitettu Euroopan maaseuturahaston Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelmasta.
HIEKKIS-kunnostushanke 2023-2025 on saanut rahoitusta Helmi-elinympäristöohjelmasta, Metsä Groupin luontohankkeiden rahoitusohjelmasta, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiöltä ja Suur-Savon Osuuspankilta.
Lisätietoja hiekkarannoista ja niiden kunnostamisesta löydät SVSY:n blogista: https://www.svsy.fi/blogi/sisavesien-hiekkarantojen-tilanne-tarpeet-ja-kunnostaminen/
Yhteyshenkilöt:
Sari Aaltonen (SVSY)
Hankevetäjä, vesistöasiantuntija
sari.aaltonen@svsy.fi
044 736 1865
Roni Seppä (SVSY)
Biologi
roni.seppa@svsy.fi
044 7572520
Tiina Kontio (SKVSY)
Biologi
050 306 2595


