Suomalaisen vesiensuojelun historian sarastuksen katsotaan alkaneen noin 60 vuotta sitten. Juomaveden puhtaus sekä pilaantuneet kuormitusalueet ja purkuvesistöt alkoivat saada kauan kaipaamaansa huomiota. Sotienjälkeiselle ajanjaksolle ominainen kasvu näkyi etenkin vesirakentamisessa, joka herätti huolta luonnonsuojelupiireissä, joiden avustuksella tiedonjyväset alkoivat levitä tavallisten ihmisten pureskeltaviksi. 1960-luvulla hallinnon ja lainsäädännön uudistukset aikaansaivat sen että vesiensuojelu alettiin nähdä yhteiskunnan tehtävänä.
Natura 2000 alueiden perustaminen EU:n myötä on vaikuttanut arvokkaiden luontotyyppien kartoittamiseen ja täten niiden suojeluun. Vesipuitedirektiivissä vuodelta 2000 sanotaan kohdassa 1 ” Vesi ei ole tavallinen kaupallinen tuote, vaan pikemminkin perintö, jota on sellaisena suojeltava, puolustettava ja kohdeltava.” Suojeluntarve onkin oleellinen ajuri hankemaailmassa. Tämä on osaltaan filosofinen kysymys, mutta toisaalta laadukkaan tutkimuksen aikaan saama tarve. Suomen ympäristökeskuksen mukaan vesistöjen kunnostamiseen on enenevissä määrin ryhdytty vasta 2000-luvulla vesien ekologisen tilan kohentamiseksi vesipuitedirektiivin mukaisesti. Kunnostustoimet ovat aina riippuvaisia kunnostettavan kohteen ominaispiirteistä ja hankkeen tavoitteista. Vesistökunnostukset ovat yleensä monitahoinen prosessi, jossa yhdellä toimenpiteellä ei päästä lopulliseen päämäärään. Kuten edellä käy ilmi, yhteisten pelisääntöjen muotoilu ja kotouttaminen kansalliselta tasolta paikalliselle on ottanut aikaa.
Saimaan vesiensuojeluyhdistys perustettiin jo vuonna 1964, mutta hanketoiminnan historiaa on katsottava huomattavasti lyhemmällä aikajänteellä. Viime vuosien aikana hanketuulet ovat puhaltaneet myös SVSY:n alueella. Käynnissä on ennätysmäärä vesistöjen ja vesiluonnon tilan parantamiseen tähtääviä hankkeita. Saimaan vesiensuojeluyhdistyksellä on tartuttu tarmokkaasti toimeen ja yhdistyksen toiminta on laajentunut erityisesti 2020-luvulla huimaa vauhtia. Esimerkiksi vuonna 2019 yhdistyksellä oli käynnissä vain 3 kpl tutkijoiden sivutöinä hoitamia hankkeita, kun kuluvan vuoden aikana työtä tehdään 14 kpl hankkeessa 6 työntekijän voimin. Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen asiantuntijat haluavatkin kertoa kokemuksia, kuinka vesiensuojelutyön palaset loksahtavat kohdalleen, kun ratkaisuihin löydetään yhteiset sävelet eri toimijoiden kesken ja työlle varataan riittävästi aikaa.

(C) Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry
Kaakon kulmilla on ainutlaatuisia vesistöjä ja positiivinen ote vesiensuojeluun
Kaakkois-Suomen alueella vesistöjen arvo on Saimaan sekä muiden erityislaatuisten vesistöjen vuoksi valtavan suuri. Vesistöt ovat merkittävä osa alueen maakuntien imagoa ja niiden arvo tunnistetaan. Asenteet omien koti-, mökki-, ja kalajärvien suojeluun ovat lähtökohtaisesti hyvin myönteisiä. Myönteinen asenne vesistönkunnostukseen onkin suuri valttikortti, josta on hyvä ammentaa puhtia alan hanketoiminnassa.
Vesiensuojelutyö lähtee usein terävästi liikkeelle paikallisten aktivoituessa kotijärven tai joen tilan parantamisen parissa. Monet hankkeet ovatkin perustettu vastaamaan paikallisten aloitteesta havaittuun sekä asiantuntijoiden varmistamaan tarpeeseen parantaa heikentyneen vesistön tilaa. Alueellisen vesiensuojeluyhdistyksen tärkeä rooli on arvioida, neuvoa, auttaa, mahdollistaa mielekästä vesiensuojelutyötä, sekä toimia välikätenä viranomaisten ja kansalaisten välillä. Yhdistyksen rooli on myös usein konkreettinen vesiensuojelutyön edistäminen järvillä ja niiden valuma-alueilla. Hankkeiden läpivienti vaatii osaamisen lisäksi paljon suunnittelu- ja hallinnointityötä, jota yhdistyksen on mahdollista toteuttaa. Vesistöjen kunnostaminen vaatii yhteistyötä, jossa alueelliset ELY-keskukset ovat olleet olennaisessa roolissa opastamassa ja jakamassa tietotaitoa vesiensuojelun hanketoimintaan.
Vesiensuojelutyö on parhaimmillaan eri intressien onnistunutta sovittamista
Vesiensuojelutyössä yhdistyy parhaimmillaan useat eri intressit ja tavoitteet. Syyttävän sormen sijaan kannattavaa on löytää ratkaisuja ongelmiin – tavoitteet voivat joissakin tapauksissa olla yhteneväisiä. Suurimmat onnistumiset vesiensuojelussa on saavutettu, kun tehty vesiensuojelutyö palvelee useita tavoitteita ja työstä saadaan hyvää palautetta. Tämän tapaisia ovat olleet tilanteet, kun vesiensuojelukosteikon rakentamisen on havaittu palvelevan myös kosteikon viereisten peltolohkojen viljeltävyyttä, kosteikolta on löytynyt harvinaista eliölajistoa tai mökkiläinen saa hanketoiminnan myötä kaipaamaansa tietoa lähijärven vedenlaadusta. Vesiensuojeluhankkeiden onnistumisen arvioinnissa ei myöskään pidä unohtaa sosiaalista pääomaa, jota syntyy ja kasvaa alueellisesti toimijoiden kesken yhteisen päämäärän eteen ponnistellessa.


Riittävällä panostuksella voidaan saada tuloksia
Useiden vesistöjen suurin ja näkyvin uhka on rehevöityminen, johon myös vesiensuojeluhankkeet usein pyrkivät puuttumaan. Hajakuormitteisten järvien kunnostamisen haasteena on, että kuormitukseen on harvoin spesifejä täsmätoimia. Paras lopputulos saadaan, kun käytössä on monipuolinen keinovalikoima, pitkäjänteisyyttä ja toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan. Saimaan vesiensuojeluyhdistyksellä vuonna 2016 käynnistetty Kuuksenenselkä kuntoon –hanke näyttäytyy esimerkkinä, kuinka usean vuoden säännöllisellä kunnostustyöllä saadaan aikaan vaikuttavia tuloksia. Hankkeessa on toteutettu kosteikkoja, vuosittaista hoitokalastusta, vesikasvien niittoja sekä levitetty maanparannusaineita. Kuuksenenselän kokonaisfosforipitoisuus on hankkeen käynnissä olon aikana vuosina 2016-2023 ollut keskimäärin 9,3 % vähäisempi tätä edeltäneeseen vastaavaan aikajaksoon verrattuna. Samoin kokonaistypen määrä on laskenut 6,5 % ja a-klorofyllipitoisuus 30 %. Vastaavia onnistumisia toivotaan olevan mahdollista saavuttaa myös tulevissa hankkeissa. Vaikuttavien vesiensuojeluhankkeiden toteuttamiseksi tarvitaankin jatkuvia panostuksia tulevaisuudessa.
Saimaan vesiensuojeluyhdistys
Ossi Vuoksenvaara
Maarit Moisio
Viitteet
Vesistökunnostusten seurantojen toteuttaminen. 2020. Koljonen S., Sammalkorpi I., Vilmi A., Hellsten S. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 13/2020.
Vesien vuoksi – suomalaisen vesiensuojelun vaiheita. 2017. Suomen vesiyhdistys ry. (toimittaneet Eeva-Liisa Hallanaro, Erkki Santala & Sanna Vienonen, 288 sivua, ISBN 978-952-9606-20-7)
Blogiteksti on julkaistu Suomen vesiensuojelun keskusliitto ry:n tiedotuslehti Aquariuksessa 2023-2024.