Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy toteutti syksyllä 2021 ELY-keskuksen kalaviranomaisen toimeksiantamana virtavesikunnostuksia Savitaipaleella sijaitsevilla Parta-, Sauna- ja Kärnäkoskella yhteistyössä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen kanssa. Toimenpiteiden tarkoituksena oli elvyttää erittäin uhanalaisen Saimaan järvitaimenen kantaa kunnostamalla kutusoraikoita sekä taimenten poikasalueita. Poikasia löytyi tutkimuksissa kunnostetuilta alueilta vuoden tauon jälkeen, mutta työ kannan elvyttämiseksi on vasta alussa.
Partakosken alue on järvitaimenen tärkeimpiä lisääntymisalueita
Savitaipaleella sijaitsevat Parta-, Sauna- ja Kärnäkoski sekä Ahven- ja Siikakoski ovat kulttuurihistoriallisesti tärkeitä ja upeita paikkoja. Moni ei kuitenkaan tiedä, että alueen virtavedet ovat elintärkeitä myös pinnan alla asustaville jalokaloille. Kyseiset kosket ovat järvitaimenen merkittävimpiä lisääntymiskohteita koko Suur-Saimaan alueella ja otettu yhdeksi järvitaimenohjelman kärkikohteista. Järvitaimen on Suomen lajien punaisen kirjan mukaan luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Lisääntymismenestystä seuraavissa tutkimuksissa poikasia on saatu viime aikoina todella vähän, joten kunnostus- ja elvytystoimenpiteet olivat ajankohtaisia ja erittäin tärkeitä.
Kunnostuksia ja kalastusrajoituksia
Parta-, Sauna- ja Kärnäkoskella toteutettiin täydennyskunnostuksia syksyllä 2021 luomalla taimenen poikasille parempia, matalia elinalueita sekä perustamalla uusia kutusoraikoita. Lisääntymisalueiden kunnostusten lisäksi taimenpopulaation suojelussa tärkeää on myös turvata kalalajin koko elinkierron mahdollisuus. Tänä vuonna astuikin voimaan myös kalastusrajoituksia, jotka kieltävät kalastuksen kokonaan Kuolimo-Saimaa reittivesien jokialueilla, sekä osittain niiden välittömässä läheisyydessä. Näin myös aikuisten kalojen vaellusmahdollisuudet lisääntymis- ja syönnösalueiden välillä paranevat.
Tutkimusta sähkökoekalastuksin sekä kutupesäinventoinnein
Partakosken ja Kärnäkosken alueella taimenen poikastiheyksiä on seurattu vuosittain jo lähes vuosikymmenen ajan. Kudun onnistumista seurataan kutupesälaskennoilla, ja poikasten selviytymistä sähkökoekalastusten avulla. Elokuun alussa sähkökalastuksia suoritettiin ensimmäisen kerran kunnostuksien jälkeen, ja viime vuoden nollatuloksen jälkeen poikasia saatiin muutamia kunnostetuilta poikasalueilta. Tulos on hyvä merkki siitä, että poikaset viihtyvät uusilla matalikoilla, mutta kunnostusten ja kalastusrajoitusten todellisia vaikutuksia taimenpopulaatioon voidaan arvioida paremmin vasta useamman vuoden seurannan jälkeen. Erittäin uhanalainen järvitaimen on saanut kuitenkin uutta toivoa.
Yhteyshenkilö
Iia-Elisabeth Suomi
vesistöasiantuntija
iia.suomi@svsy.fi
Puh. 044 045 5634
