Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen VESMO-hankkeesta julkaistiin nyt loppuraportti, mistä pääsee tutustumaan mitä kaikkea hankkeessa tehtiin vuosien 2022 ja 2023 aikana. Raportin voi käydä lukemassa VESMO-hankkeen sivulta.
VESMO-hanke (Vesiensuojelukosteikoista monikäyttökosteikoiksi) keskittyi rakennettujen vesiensuojelukosteikoiden monimuotoisuuden ja monitavoitteisuuden kehittämiseen. Hankkeen rahoittajina toimivat maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni-ohjelma, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö sekä Etelä-Karjalan säästöpankkisäätiö.
Hankkeessa kerättiin arvokasta tietoa ja sen toimenpiteillä on kauaskantoisia vaikutuksia
Hankkeessa toteutettiin maastokartoituksia, joilla kerättiin tietoa kosteikoista sekä niiden monimuotoisuudesta sekä ravinteiden- ja hiilensidonnasta. Kartoituksissa tarkasteltiin yksilötiheyden ja lajimonimuotoisuuden kautta esimerkiksi kosteikkojen lintuja, vesiselkärangattomia, sammakkoeläimiä sekä kasvillisuutta. Kasvillisuutta tarkasteltiin kasvillisuuskartoituksen lisäksi dronella otettujen ilmakuvien avulla. Kosteikoilla suoritettiin myös vedenlaadun seurantaa. Kartoituksista saatiin runsaasti dataa, jota hyödynnettiin kosteikkojen kehittämisessä eri tavoitteiden ja eliöryhmien näkökulmasta. Kartoituksissa saadut tulokset sekä kohteiden koon ja sijainnin perusteella valittiin pilottikosteikkoja, joista kahta kehitettiin myöhemmin oppimisympäristöiksi.
Kosteikkojen kehittämistoimenpiteillä pyrittiin lisäämään kosteikkojen monimuotoisuutta ja hiilensidontaa vesitilavuutta lisäämällä, ranta-alueita ja saaria muotoilemalla sekä matalan veden alueita lisäämällä kartoitustulosten perusteella valituilla kohteilla. Elinympäristöä kehitettiin esimerkiksi asentamalla vesilinnuille putkipesiä. Kartoituksissa otettujen ilmakuvien perusteella paljaita maa-alueita sisältäville kosteikoille kylvettiin monimuotoisuutta ja hiilensidontaa edistävä siemenseos. Pilottikohteista Salpamajan ja Suntianlahden kosteikkoja kehitettiin oppimisympäristöiksi lisäämällä niille retkeilyä ja oppilaitosvierailuja tukevia rakenteita kuten Salpamajan kohdalla laavu ja nuotiopaikka. Hankkeessa järjestettiin opinto- ja koulutustapahtumia aikuisille, nuorille ja lapsille. Hankkeessa tuotettiin tarinakartta sekä oppimateriaaleja kosteikoista ja nämä julkaistiin hankesivuilla.
Hankkeen tulokset osoittivat, että rakennetut vesiensuojelukosteikot ovat tärkeitä elinympäristöjä monille eri eliöryhmille, jotka liikkuvat maa- ja vesielinympäristön välillä. Näin ollen niillä on myös vaikutusta ravinteiden, hiilen ja muiden resurssien kiertoon valuma-alueella. Tulosten avulla pystytään kehittämään kosteikkoja sekä tekemään monitavoitteisuutta tukevia toimenpiteitä kohteilla jatkossakin. Hankkeen aikana kerrottiin hankkeen edistymisestä tiedottein ja sosiaalisen median julkaisuin.
Yhteyshenkilöt:
Otto Kemppainen, kosteikkoasiantuntija
puh. 040 746 1398
Sari Aaltonen, hankevetäjä
puh. 0447361865
