Runsaslumisen talven jälkeen valumavesien virtaamat olivat viime keväänä korkealla Etelä-Karjalassa. Korkeiden virtaamien aikaan myös kuormitus vesistöihin kasvaa. ”LAKU-hankkeen seurannoissa on havaittu sameita vesiä sekä runsasta kuormitusta valuma-alueelta järviin laskevissa vesissä” kertoo LAKU-hankkeen vetäjä Sari Aaltonen. Seurantojen perusteella laaditussa raportissa esitetään toimenpiteitä kuormittavimmille alueille. ”Alapuoliselle vesistölle merkittävä kuormitus syntyy kun virtaaman ja pitoisuuden yhdistelmä, ainevirtaama, on riittävän iso” selittää Aaltonen. Valuma-alueen kuormitusta vesistöön voidaan pidättää esimerkiksi rakentamalla kuormittavimmille alueille kosteikoita, jotka tasaavat veden liikettä ja tehostavat kiintoaineen laskeutumista. Kosteikolla viihtyvät kasvit pystyvät hyödyntämään tulovirran ravinteita kasvuunsa. Valuma-alueeseen suhteutettuna oikeankokoiselta rakenteella kiintoainetta ja ravinteita pidättyy ennen veden päätymistä alapuoliseen järveen. ”Hankkeen turvin meillä on mahdollista rakentaa vesiensuojelua edistäviä kosteikoita tai muita rakenteita valuma-alueella, mikäli maanomistajat kiinnostuvat ja paikka on soveltuva.” kertoo Aaltonen.
LAKU-hankkeessa pyritään vähentämään kiintoaineen ja ravinteiden kulkeutumista valumavesien mukana vesistöihin. Peltomaan rakenteen, vesitalouden ja maan kasvukunnon parantaminen on tärkeässä osassa. Yhtenä keinona viljelykierron ja talvipeitteisyyden lisäksi tähän on pelloille levitettävät maanparannusaineet. Rakennekalkki voi parantaa oikein käytettynä pintamaan mururakennetta ja vedenläpäisykykyä. Savisilla pelloilla tämä voi vähentää valumavesien sameutta ja fosforin pitoisuutta valumavesissä. ”Järjestimme keväällä Parikkalassa avoimen viljelijätilaisuuden. Kesäkuussa kävimme yhteyttä ottaneiden viljelijöiden kanssa valuma-alueen peltolohkoilla tutustumassa maan rakenteeseen, kasvukuntoon ja sen parantamiseen yhdessä asiantuntijoiden kanssa.” Yhteydenotot viljelijöiltä ovat olleet Aaltoselle työpäivän piristyksiä ”Osallistumalla hankkeeseen viljelijät tekevät konkreettisia tekoja yhteisten vesiemme hyväksi.”
Maan kasvukunnosta on viime aikoina puhuttu paljon vesiensuojelussa. Esimerkkeinä Baltic Sea Action Group on julkaissut uudistavan viljelyn e-opiston viljelijöille ja ympäristöministeriön rahoittamien KUITU, RAKENNEKALKKI ja KIPSI –hankkeiden tuloksista koottu opas viljelijöille esittelee maanparannusaineita. ”Lahdenpohjan valuma-alueen järvien läheisyydessä on paljon peltomaata. Jos pystymme hankkeessa vaikuttamaan eroosion ja ravinteiden kulkeutumisen pienentymiseen pellolla, voimme vaikuttaa myös vesistöihin kertyviin kiintoaineeseen ja fosforikuormaan.” kertoo Aaltonen.
Kasvukuntoa, maan rakennetta ja vesienhallintaa parantaessaan viljelijät paitsi suojelevat yhteisiä vesistöjä, voivat samalla saada satohyötyä. ”On resurssiviisasta pitää ravinteet pelloilla kasvien käytössä. Pelloille kasvien käyttöön jäävät ravinteet ja kiintoaine ovat pois rehevöittämästä vesistöjä. Tässä yhtälössä kaikki hyötyvät.” innostuu LAKU-hankkeen vetäjä Sari Aaltonen.
LAKU-hankkeessa tavoitellaan Simpelejärven valuma-alueella olevien Lahdenpohjan ja Akopohjanlahden pitkään jatkuneen rehevöitymiskehityksen hidastamista. Toimenpiteitä hankkeessa ovat esimerkiksi hoitokalastukset, vesiensuojelurakenteet valuma-alueella, peltotoimenpiteet sekä vesikasvien niitot. Hanke on saanut rahoitusta vuosiksi 2021-2023 YM:n vesiensuojelun tehostamisohjelmasta, Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiöltä, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiöltä sekä Kirjavalan osakaskunnasta. Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen koordinoimassa hankkeessa tehdään yhteistyötä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Imatran seudun ympäristötoimen, maaseututoimen ja alueen osakaskuntien kanssa.
Yhteyshenkilö:
Sari Aaltonen
sari.aaltonen@svsy.fi
puh. 0447361865