Moni meistä varmasti tietää kuinka ihana onkaan pulahtaa kuumana kesäpäivänä viileään järviveteen tai kuinka rentouttavaa on juoda aamukahvia mökkilaiturin päässä. Mökkielämä kuuluu perinteisesti monen suomalaisen kesään, olipa kyseessä sitten oma tai vuokrattava kohde. Mökeillä vietetään yhä enemmän aikaa mm. etätöiden yleistymisen myötä ja osa mökeistä on käytössä ympäri vuoden. Vesistöjen äärellä sijaitsee myös runsaasti vakituisia asuinkiinteistöjä. Haja-asutuksen määrä ja mökkielämän kasvava suosio ovat kuitenkin vaikuttaneet osaltaan vesistöihin kohdistuvaan kuormitukseen.
Vaikka suurinta ravinnekuormitusta aiheutuukin maa- ja metsätaloudesta, on rantakiinteistöjen käyttäjilläkin merkittävä rooli. Erityisesti ongelmia aiheuttaa ravinnepitoisten jäte- ja pesuvesien päätyminen vesistöihin, sillä osalla kiinteistöistä ei ole käytössä nykyvaatimusten mukaista jätevesijärjestelmää. Lisäksi ravinnekuormitusta voi aiheuttaa mm. puutarhanhoidossa käytettävien lannoitteiden päätyminen vesistöihin. Yhä useampi mökkiläinen ja ranta-asukas onkin huolestunut lähivesistönsä samentumisesta tai lisääntyneistä sinileväkukinnoista. Vaikka oma rooli voi tuntua pieneltä isojen toimijoiden rinnalla, on sillä kuitenkin merkitystä. Pienet teot kertyvät aina suuremmiksi kokonaisuuksiksi, sillä yksittäisen järven rannalla voi olla satoja tai jopa tuhansia mökki- ja asuinkiinteistöjä. Koska mökkien ja haja-asutuksen aiheuttama kuormitus ilmenee voimaikkaimmin juuri lähiympäristössä, on vastuullinen toiminta kiinteistöllä tehokas keino huolehtia oman rannan hyvästä tilasta. Voimme vaikuttaa melko pienilläkin arjen valinnoilla olennaisesti vesistöjemme tilaan ja kun toimimme vastuullisesti, saamme nauttia puhtaista vesistöistä myös tulevaisuudessa.
Katso alla olevasta listauksesta kuinka sinä voit edistää vesiensuojelua mökki- tai kotirannallasi:
1. Peseydy saunassa, älä järvessä
Peseytyminen järvessä saunan jälkeen vaikuttaisi kätevälle ratkaisulle. Shampoot ja pesuaineet sisältävät kuitenkin vesieliöille haitallisia kemikaaleja sekä vesistöjä rehevöittäviä aineita kuten fosfaatteja. Osa pesuaineiden kemikaaleista hajoaa ympäristössä hitaasti ja ne voivat ajan myötä kertyä eliöihin. Vesistöihin päätyneet pesuaineet myös kuluttavat hajotessaan happea, jonka merkitys korostuu jo valmiiksi kuormittuneissa vesistöissä. Lisäksi ongelmana on, ettei eri kemikaalien haitta- ja yhteisvaikutuksia vielä tunneta riittävästi.
Siksi tärkeää olisikin peseytyä saunassa tai kuivalla maalla riittävän etäällä rannasta. Maaperän mikrobit hajottavat pesuveden orgaanisia yhdisteitä, jolloin vesistökuormitus vähenee merkittävästi. Pesuaineiksi kannattaa valita biohajoavia ja virallisella ympäristömerkeillä varustettuja tuotteita. Huomioi kuitenkin, että pelkkä merkintä ei tee pesuaineista ympäristölle ja eliöille vaaratonta, sillä myös biohajoavat pesuaineet kuormittavat vesistöjä.
2. Pese astiat, pyykit ja matot kuivalla maalla
Myös astian- ja pyykinpesuaineet sisältävät vesistöille haitallisia aineita. Tästä syystä astian- ja pyykinpesua ei tulisi tehdä suoraan järvessä, vaan mielellään kuivalla maalla riittävän kaukana rannasta. Annostele pesuainetta vain tarvittava määrä ja valitse pesuaineeksi biohajoava ja ympäristömerkitty tuote, jolloin vaikutukset ympäristöön ovat mahdollisimman vähäiset.
Mattojen pesu kesäaikaan kuuluu monen suomalaisen rutiineihin. Pesethän matot kuitenkin kuivalla maalla järven sijaan. Mattojen pesussa tyypillisesti käytetyn mäntysaippuan sisältämät hartsit ovat haitallisia kalojen kiduksille ja muille vesieliöille. Voit käyttää pesualustana esimerkiksi terassia tai maahan levitettyä pressua. Helpoimmalla saatat kuitenkin päästä jos hyödynnät kuntien ylläpitämiä ilmaisia matonpesupaikkoja. Pesupaikat on yleensä varustettu pesupisteiden lisäksi matonkuivausmankelilla ja kuivaustelineillä. Paikalliset matonpesupaikat löydät useimmiten kuntasi nettisivuilta.
3. Huolehdi jätevesien käsittelystä
Jätevedet sisältävät huomattavan määrän ravinteita jotka kuormittavat vesistöjä. Lisäksi suolistoperäiset bakteerit voivat heikentää uimaveden hygieenistä laatua sekä aiheuttaa pohjavesien ja kaivoveden pilaantumista. Käsittelemättömiä jätevesiä ei koskaan saa johtaa suoraan vesistöihin, vaan jokaisen ranta-asukkaan ja mökkiläisen tulisi hoitaa jätevesiensä käsittely asianmukaisesti. Jos kunnalliseen viemäriverkostoon liittyminen on mahdotonta, voidaan kiinteistöllä käyttää tonttikohtaista jätevedenkäsittelyjärjestelmää kuten esimerkiksi pienpuhdistamoa. Mökkiläiselle helpompi ja kustannustehokkaampi ratkaisu on kuiva- tai kompostikäymälän käyttö. Modernit kuivakäymälät ovat hajuttomia oikein rakennettuna ja huollettuna.
4. Vältä lannoitteiden käyttöä
Puutarhanhoidossa hyödynnetään usein lannoitteita ja torjunta-aineita. Pihaympäristöön levitettävät aineet voivat kuitenkin päätyä sadeveden mukana vesistöihin ja aiheuttaa rehevöitymistä. Erityisen helposti ne pääsevät kulkeutumaan vesistöihin nurmipintaisilta ja rinteisiltä rantatonteilta. Lannoitteita tulisikin käyttää harkiten ja välttää kokonaan rannan läheisyydessä. Tontille on hyödyllistä perustaa rannan ja vesistön väliin luonnontilainen kasvillisuusvyöhyke, joka edistää ravinteiden pidättymistä maaperään. Samalla tuet luonnon monimuotoisuutta.
5. Sijoita kompostori riittävän etäälle rannasta
Kompostoitava jäte sisältää runsaasti ravinteita, jotka voivat huuhtoutua vesistöihin sade- ja sulamisvesien mukana. Lisäksi kompostoitava käymäläjäte sisältää runsaasti mikrobeja, jotka voivat heikentää uima- ja kaivoveden laatua. Käymäläjätettä tulisi kompostoida vähintään 1–2 vuotta suljetussa ja tiiviissä kompostorissa. Kompostori tulisi sijoittaa riittävän etäälle rannasta ja sen kunnosta on huolehdittava säännöllisesti. Valmiin kompostimullan voi hyödyntää puutarhassa, mutta huomioi riittävä etäisyys vesistöihin.
6. Hyödynnä särkikalat ravinnoksi
Suosi kalastuksessa särkikaloja ja pieniä parvikaloja. Voit harjoittaa pienimuotoista hoitokalastusta pyytämällä särkikaloja esim. katiskalla. Säästä sen sijaan petokalat ylläpitämään toimivaa ja kestävää ravintoketjua. Särkikalapainotteisessa järvessä kasviplanktonien määrä kasvaa eläinplanktonin vähentyessä, mikä voi tarkoittaa runsastuneita leväkukintoja. Lisäksi särkikalat nostavat pohjaan laskeutuneet ravinteet takaisin vesipatsaaseen pohjaa tonkiessaan, mikä lisää kuormitusta. Särkikalat kannattaa hyödyntää ravintona, sillä niistä voi tehdä maukasta ja terveellistä ruokaa. Älä heitä perkuutähteitä vesistöön tai jätä niitä rantaan, vaan kompostoi ne. Särkikalat voi myös hävittää hautaamalla ne maahan, kunhan muistat riittävän suojaetäisyyden vesistöihin.
7. Älä hävitä hyödyllisiä vesikasveja
Luonnontilainen rantakasvillisuus pidättää ravinteita ja ehkäisee rantaeroosiota. Vesikasvit toimivat myös tärkeänä elinympäristönä vesieliöille ja tarjoavat suojaa esim. linnuille. Lisäksi vesikasvillisuus kilpailee ravinteista levien kanssa, mikä voi osaltaan ehkäistä sinileväkukintojen syntymistä. Voit kuitenkin tarvittaessa niittää rantakasvillisuutta tontillasi esimerkiksi laiturin ympäristöstä, mutta laajempaan niittoon tarvitset luvan. Paras ajankohta niitolle on heinä-elokuussa, jolloin suurin osa kasveista ei ole ehtinyt kypsyttää siemeniään ja lintujen pesintäaika alkaa olemaan ohi. Muista hävittää niitetty kasvijäte kaukana rannasta esimerkiksi kompostoimalla.
8. Haravoi rantaan kerääntynyt kasvimassa
Kasvien jäänteitä kertyy rantaan puiden lehdistä, kuolleista vesikasveista ja rantaan ajautuneista kasvimassoista. Esimerkiksi jäiden lähtö voi katkoa suuriltakin alueilta vesikasvustoja, ja ne voivat ajautua rantaan tuulen mukana. Rantaan kerääntynyt kasvimassa kannattaa haravoida etenkin keväisin pois ja kompostoida kaukana rannasta. Näin voidaan vähentää vesistöihin kohdistuvaa ravinnekuormitusta.
9. Suojele rannan monimuotoisuutta
Oman rannan pitäminen luonnontilaisena tarjoaa monimuotoisen elinympäristön eri eliöille. Luonnontilaisella rannalla puiden ja pensaiden annetaan kasvaa eikä kasvillisuutta niitetä. Ympäristöön ei myöskään levitetä lannoitteita tai torjunta-aineita. Monelle hoitamaton ranta voi kuitenkin näyttäytyä epäsiistinä. Voit kuitenkin lisätä monimuotoisuutta esimerkiksi jättämällä tietyn osan rannasta luonnontilaiseksi. Voit myös esimerkiksi pienentää leikattavan nurmikkoalueen pinta-alaa tai jättää kuolleen puun paikalleen. Pienilläkin teoilla on merkitystä, eikä kaikkea tarvitse tehdä täydellisesti.
10. Suosi soutuvenettä
Soutuveneen käyttäminen on ympäristöystävällisempi ja hiljaisempi tapa liikkua vesillä. Samalla saat myös tehokasta hyötyliikuntaa ja säästät rahaa polttoainekuluissa. Moottoriveneen käyttöön liittyy vesistöille haitallisten aineiden käsittelyä ja se aiheuttaa vedenalaista melua, joka häiritsee mm. kaloja. Jos kuitenkin liikut moottoriveneellä, huolehdi moottorisi kunnosta ja noudata huolellista varovaisuutta esim. tankatessa. Huolehdi myös jätevedet asianmukaiseen keräyspisteeseen. Suosi veneesi mekaanista pesua pesuaineiden sijaan.
Edellä mainitut vinkit on koottu kätevästi esitteen muotoon. Tulosta ja kiinnitä vaikkapa jääkaappisi tai rantasaunasi oveen!
Kirjoittajana tekstin takana on Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen harjoittelija Mira Marttila.