Hiitolanjoki, josta käytetään myös nimeä Kokkolanjoki, on Etelä-Karjalassa sijaitseva Simpelejärven laskujoki. Joki virtaa pienen Kivijärven läpi ennen Simpeleen tehdasaluetta. Silamusjoesta Hiitolanjoki saa merkittävän lisävirtauksen. Joki virtaa Ritakosken, Lahnasenkosken ja Kangaskosken voimalaitosten kautta Venäjän puolelle ja lopulta Laatokkaan. Hiitolanjokea kuormittavat Metsä Board Oyj Simpeleen tehtaiden sekä Rautjärven kunnan Simpeleen taajaman puhdistetut jätevedet. Joen Suomen puoleiselle alaosalle kohdistuu ajoittain myös voimakasta hajakuormitusta.

Hiitolanjoen vesistöalueen pinta-ala on 1415 km2 ja sen katsotaan olevan keskisuuri vesistö. Hiitolanjoki on pituudeltaan 53 km, josta 9 km sijaitsee Suomen ja 44 km Venäjän puolella. Putouskorkeutta Hiitolanjoella on noin 64 metriä. Hiitolanjoen virtaamia säännöstellään Juvankosken voimalaitospadolla.

Hiitolanjoen veden laatua on seurattu säännöllisesti jo ennen sotavuosia ja nykyisen tarkkailuohjelman mukaisesti vuodesta 1993 Rautjärven kunnan ja Simpeleen tehtaiden yhteistarkkailuna. Saimaan Vesi- ja Ympäristö Oy päivitti nykyisen tarkkailuohjelman vuonna 2012 ja veden laatua tarkkaillaan nyt viidellä näytteenottopaikalla kuudesti vuodessa.

Kartonkitehtaan yläpuolella Kivijärvestä Hiitolanjokeen tuleva vesi on ollut useimpina vuosina laadultaan erinomaista tai vähintäänkin hyvää. Veden laatua ovat heikentäneet lähinnä hajakuormituksesta johtunut lievä hygieeninen likaantuminen ja runsassateisina aikoina havaittu veden sameus ja kiintoainepitoisuuden kasvu. Kartonkitehtaan alapuolella veden kokonaislaatu on ollut lähes aina hyvän ja tyydyttävän välillä. Tehdasjätevedet ovat vaikuttaneet sähkönjohtavuuden ja kemiallisen hapenkulutuksen lisäksi erityisesti ravinnepitoisuuksiin. Jätevesien vaikutus jokiveden laatuun on kuitenkin vähentynyt viime vuosien aikana.

Silamusjoen liittymän jälkeen Uudensillankosken näytepisteellä veden laatu on yleensä parantunut. Humusaineet ovat kuitenkin lisänneet veden tummuutta ja orgaanisen aineen pitoisuutta. Veden laatu on ollut parhaimmillaan hyvä ja heikoimmillaan tyydyttävä. Simpeleen taajaman puhdistamon purkuvedet ovat heikentäneet ennen kaikkea veden hygieenista laatua ja kokonaistyppipitoisuutta Ritakosken näytepisteellä.

Kangaskoski on viimeinen Suomen puolella oleva näytepiste. Ennen Kangaskoskea jokeen kohdistuu hajakuormitusta, joka runsaiden sateiden aikana voi olla voimakasta. Kangaskosken fosforipitoisuus on ollut rehevälle vesialueelle ominainen, ajoittain jopa huomattavan korkea. Kangaskoskella vesi on värjääntynyttä ja sameahkoa. Veden laatu on vaihdellut hyvän ja tyydyttävän välillä.

Hiitolanjoessa esiintyy Suomen ainoa täysin luonnonvarainen järvilohikanta. Joen voimalaitoksiin onkin suunnitteilla kalateitä ja jopa patojen poistoja, jotta lohi pääsisi nousemaan latvavesien lisääntymisalueille.