Maailman vesipäivää vietetään tulevana sunnuntaina 22.3. Joka kolmas maailman ihminen elää ilman puhdasta juomavettä, vaikka puhdas vesi on jokaisen ihmisoikeus. Maailman vesivarannoista hyvin pieni määrä, vain 2,5 % on makeaa vettä. Makeasta vedestä vain murto-osa, noin 1 % on ihmiselle käyttökelpoisessa muodossa pinta- ja pohjavesissä, sillä suurin osa makeanveden varannoista on jäätikköjä. Maailman vesivarannoista 0,12 % on pohjavettä ja 0,005 % pintavettä. Vesipäivä muistuttaa, että jokainen järvi, joki, puro ja lähde on osa arvokasta kokonaisuutta.
Kuutioina Suomessa puhtaan määrä on verraten pieni, vaikka sen saatavuus on moniin muihin maailmankolkkiin verrattuna hyvä. Asukaslukuun suhteutettuna meillä riittää puhdasta vettä hyvin kaikille. Käytettävissä olevan puhtaan veden määrään vaikuttaa niiden saatavuus, pilaantuminen sekä käyttöpaine kotitalouksissa, teollisuudessa ja maataloudessa.
Suomessa puhdasta vettä pidetään itsestäänselvyytenä ja sitä on lähtökohtaisesti kaikille saatavilla. Kuitenkin todellisuudessa puhtaan veden varannot ovat rajalliset ja pilaantumiselle herkkiä, joten niiden suojelemiseen täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Vesistöjen puhtautta suojellaan lainsäädännöllä, joka asettaa kriteerejä muun muassa teollisuuden jätevesien puhdistamiseen, rakentamiseen sekä maankäyttöön.
Erilaisilla makean veden ekosysteemeillä on tärkeä merkitys puhtaan veden saatavuudelle:
Järvet ja lammet ovat pintavesialtaita, johon vesi kertyy valuma-alueilta. Vedenlaatuun vaikuttaa valuma-alueiden ihmistoiminta. Järvet ja lammet ovat tärkeitä makean ja puhtaan veden varantoja, lammet yleensä alle 10 ha suuruisia.
Joet ovat virtaavan veden vesistöjä, joiden valuma-alue on yli 100 km2. Joet yhdistävät vesistöjä toisiinsa, kuljettavat pinta- ja pohjavettä sekä mahdollistavat vesieliöiden kulkua niiden välillä.
Purot ja norot ovat virtaavan veden uomia valuma-alueiden latvoilla, joissa oleellista on läheinen yhteys rantavyöhykkeeseen. Purojen valuma-alue alle 100 km2 ja norojen alle 10 km2. Norot ovat kausittain kuivuvia ympäristöjä. Puro voi muuttua noroksi ja noro puroksi esimerkiksi ilmaston lämpenemisen myötä. Purot voivat toimia merkittävinä pohjavesien purkautumispaikkoina.
Suot ovat kosteita ekosysteemejä, joissa haihdunta on sadantaa pienempi. Suot toimivat suodattimen lailla puhdistaen vettä pidättämällä siitä ravinteita, erityisesti fosforia ja kiintoaineita.
Lähteissä pohjavesi purkautuu maan pinnalle purona, allikkona, hetteikkönä tai tihkupintana. Lähteiden luona elää erityistä pohjavesiriippuvaista lajistoa.
Pohjavedet muodostuvat suotautumalla huokoisten maakerrosten läpi tai kerääntymällä kallioperään. Suurin osa vesilaitosten jakamasta vedestä on peräisin pohjavesistä.
Vesi liikkuu jatkuvasti luonnon kierrossa: se virtaa, haihtuu, sataa, suotautuu ja purkautuu uudelleen pintaan. Luonnossa pintavesistä voi muodostua pohjavesiä suotautumalla ja pohjavesi voi purkautua uudelleen pintavedeksi. Ihminen hyödyntää talousvetenä sekä pinta- että pohjavesiä, joten molempien vesivarantojen suojeleminen on erittäin tärkeää. Vesi on kaiken elollisen luonnon perusta ja ihmisen lisäksi puhdasta vettä tarvitsee koko ympäröivä luontomme.
Sunnuntaina voit vesipäivän kunniaksi kilistellä lasillisella raikasta hanavettä. Vesipäivää voi viettää Etelä-Karjalan upeilla luonnonvesikohteilla: Hiitolanjoella Simpeleellä, Vuoksen varrella Imatralla, Kärnäkoskella Savitaipaleella tai Saimaan rannalla Päihäniemessä tai Sarviniemessä!
Saimaan vesiensuojeluyhdistyksellä tehdään päivittäin töitä vesistöjemme eteen. Voit tutustua hankkeisiimme lisää osoitteessa https://www.svsy.fi/yhdistys/hankkeet/.
Kirjoittajat tekstin takana ovat Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen hankevetäjät Sari Aaltonen, Maarit Moisio ja Viivi Pakarinen.