Mikkelin alapuolinen Saimaa (Annilanselkä-Kyyhkylänselkä) kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen (04) ja sijaitsee Ukonveden pohjoispäässä. Vesimuodostuma on yhteydessä Louhiveden ja Yöveden kautta eteläiseen Saimaaseen ja se kuuluu Mikkeli-Luonterin kalatalousalueeseen. Mikkelin alapuolinen Saimaa kattaa noin 8,8 km2 kokoisen alueen. Vesimuodostuma on tyypiltään keskikokoinen humusjärvi, jonka ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi jo ensimmäisestä vesienhoitokaudesta lähtien. Kemiallinen tila on luokiteltu hyvää huonommaksi. Järvi on asutuksen ympäröimää rehevää vesialuetta, jossa ilmenee niin sisäistä kuin ulkoistakin kuormitusta. Merkittävintä ravinnekuormitusta vesistöön päätyy mm. maataloudesta sekä haja- ja loma-asutusten jätevesistä. Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa (kausi 2022–2027) alue onkin mainittu yhtenä merkittävänä rehevöityneiden järvien kunnostuskohteena.

Mikkelin alapuolisen Saimaan valuma-alue Siikasalmelle saakka on noin 269 km2, josta 68 % on metsää, 11 % vesistöä, 7 % maatalousalueita, 6 % asuinalueita ja 5 % teollisuusalueita. Kyseisen vesimuodostuman suunnittelu- ja kunnostushankkeessa keskitytään kaikista kuormittavimpiin valuma-alueisiin, joita ovat kuormitusselvityksen mukaan Holminojan/Muntsilanojan, Kapakanojan, Myllyjoen sekä Surnun ja Kivisillanojan valuma-alueet.

Mikkelin alapuolisen Saimaan vedenlaatua on tarkkailu säännöllisesti jo 1960-luvulta lähtien. Vedenlaatua on havainnoitu toistuvasti mm. Launialan-, Pappilan-, Annilan- ja Kyyhkylänselältä (kuva 1).

Kuva 1. Mikkelin alapuolisen Saimaan vedenlaatua on tarkkailtu säännöllisesti Launialan-, Pappilan-, Annilan- ja Kyyhkylänselältä.

Vedenlaatua on tarkasteltu mm. kokonaisfosforin (kuva 2), kokonaistypen (kuva 3) ja klorfyllia-a:n (kuva 4) osalta. Hyvän ja tyydyttävän luokkaraja kyseisen järven kohdalla kokonaisfosforin osalta on 28 µg/l, kokonaistypen 660 µg/l ja klorofylli-a:n 11 µg/l. Vedenlaatuparametreistä huomataan, että kokonaisfosforipitoisuus on lähtenyt hieman laskemaan vuoden 2017 jälkeen. Kokonaistypen osalta laskua on huomattavissa vuoden 2018 jälkeen, kun taas klorofylli-a:n osalta pitoisuuksissa ei ole selvää laskua. Näihin vedenlaatuparametreihin alentavasti on vaikuttanut mm. Mikkelin Vesilaitoksen uuden jätevedenpuhdistamon valmistuminen vuonna 2020. Jotta vedenlaatuparametrit saataisiin kuitenkin laskettua luokkarajan hyvä alapuolelle, tarvitaan valuma-alueilla vesiensuojelullisia toimenpiteitä.

Kuva 2. Mikkelin alapuolisen Saimaan kokonaisfosforipitoisuus aikavälillä 2000-2025. (Aineisto: Suomen Ympäristökeskus 2025)
Kuva 3. Mikkelin alapuolisen Saimaan kokonaistyppipitoisuus aikavälillä 2000-2025. (Aineisto: Suomen Ympäristökeskus 2025)
Kuva 4. Mikkelin alapuolisen Saimaan klorofylli-a:n pitoisuus aikavälillä 2000-2025. (Aineisto: Suomen Ympäristökeskus 2025)

Linkit:

Viimeisimmät raportit: