Vuoksi on mahtava virta, joka on mainittu myös Kalevalassa. Vuoksen virta saa alkunsa Imatran kaupungin kohdalta, Saimaan kaakkoisrannalta Vuoksenniskalta. Se on samannimisen, valuma-alueeltaan maamme suurimman vesistön, Vuoksen (4) lasku-uoma Laatokkaan. Pituutta Vuoksella on yhteensä 150 km, josta Suomen puolella on vain 13 km. Vuoksen ja Laatokan välinen korkeusero on noin 70 metriä. Vuoksessa onkin useita koskia, joista suurin osa sijoittuu sen alkupäähän, mihin myös jää suurin osa sen pudotuskorkeudesta. Koskista neljä, Imatrankoski, Tainionkoski, Ensonkoski ja Rouhialankoski, on padottu voimalaitoksien käyttöön. Suurin vuoksen koskista on Imatrankoski.

Vuoksi tarjoaa voimalaitosten energian lisäksi upeat maisemat sekä edelleen mainiot kalavedet. Vuoksella onkin edullinen sijainti lajirikkaimman järvemme Saimaan sekä Saimaatakin useamman lajin asuttaman Laatokan välissä. Monimuotoinen Vuoksi tarjoaa elintilaa monille eri kalalajeille, esimerkiksi taimenelle, harjukselle, muikulle ja kuhalle. Vuoksi on myös vaelluskalojen, kuten Laatokan lohen, järvitaimenen, siian, kuoreen ja nahkiaisen kutupaikka.

Vuoksen vedenlaatua on tarkkailtu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimesta vuodesta 2001 lähtien. Näytteitä on otettu kahdelta pisteeltä Suomen puolelle jäävältä osuudelta.  Veden laatu on vaihdellut hyvän ja tyydyttävän välillä tarkkailun aikana. Kuormitusta Vuokseen Suomen puolella aiheuttaa voimakkaimmin heti sen alkupäässä Stora Enso Oyj:n Imatran tehdasalueen jätevedet.  Lisäksi pistekuormittajia ovat lähempänä rajaa olevat Meltolan jätevedenpuhdistamo sekä Ovakon terästehdas.

Näytteenottoa talvisella Vuoksella
Näytteenottoa talvisella Vuoksella
Henkilöstön tykypäivänä Vuoksen vettä on tarkkailtu myös pinnalta käsin Vuoksikellunnan merkeissä.
Henkilöstön tykypäivänä Vuoksen vettä on tarkkailtu myös pinnalta käsin Vuoksikellunnan merkeissä.