Yleistä

Sarkasen järvistä, Kypärisestä, Kypärisen lähijärvistä sekä Ruokosesta alkunsa saava Tervajoki virtaa Lappeenrannan Ylämaan metsä- ja peltomaisemissa. Viipurinlahteen laskevan Tervajoen pinta-alasta noin puolet on Suomen puolella. Pääasiallisesti rauhallisesti virtaavalla joella on useita kauniita koskipaikkoja, joista rajan lähellä sijaitseva Rautakoski on kiivasvirtaisin. Paikallinen yhteisö on aktiivinen ja merkittävästi mukana Tervajoen kunnostustyössä.

Tila

Tervajoen vesi on tummaa, humuspitoista ja rehevää. Maa- ja metsätalouden hajakuormituksen lisäksi joki on kärsinyt ojituksista ja haja-asutusalueen jätevesikuormituksesta. Useita Tervajoen koskia on kunnostettu kiveämällä ja soraistamalla, ja tältä osin joen tila onkin parantunut. Tervajoki on luokiteltu ekologiselta tilaltaan hyväksi.

Vaelluskalat

Tervajoessa on aiemmin esiintynyt meritaimenta, mutta viimeiset havainnot alkuperäisestä kannasta ovat todennäköisesti 1970-luvulta. Alkuperäistä meritaimenkantaa esiintyy Venäjän puolella ainakin yhdessä Tervajoen sivu-uomassa. Meritaimenen palauttamiseksi joessa on Suomen puolella tehty koskikunnostusten lisäksi mätirasia- sekä meritaimenen poikasistutuksia. Meritaimenen vaellus koko pääuoman alueella on myös mahdollista, sillä joessa ei ole kalan kulkua täysin estäviä rakenteita.

Tervajoen vaelluskalakantoja tutkitaan muun muassa sähkökalastuksin. Lisäksi lämpötilaseurannalla saadaan tärkeää tietoa siitä, miten viileässä vedessä viihtyvä meritaimen selviytyy eri puolella vesistöä hellejaksojen nostaessa veden lämpötiloja.

Lisätietoa Tervajoesta löydät Etelä-Karjalan rajajokia -raportista

Tutustu myös muihin Kaakonkulman jokiin täällä!

Raportteja Tervajoesta:

Tervajoen sähkökoekalastukset 2021