Säännöt

SAIMAAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY

Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry:n säännöt

1 Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

2 Toiminta-alue

Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Etelä-Saimaan ja siihen laskevien järvien vesialueen siten, että raja kulkee Haukiveden ja Haapaveden välillä sekä Oriveden ja Puruveden välillä. Edelleen vesiensuojeluyhdistyksen toiminta-alueeseen kuuluvat ne Saimaaseen kuulumattomat vesialueet, jotka jäävät Virojoen ja Hiitolanjoen väliin Suomen itärajalla, mainitut joet mukaan luettuina. Lisäksi lännessä toiminta-alueeseen kuuluvat Valkealan reitin yläosat Ala-Kivijärveen saakka.

3 Tarkoitus

Yhdistyksen tarkoituksena on vesien- ja ympäristönsuojelun edistäminen toiminta-alueellaan.

4 Toiminta

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

1. kokoaa vesien- ja ympäristönsuojelusta ja käytöstä kiinnostuneet ympäristönsuojelukysymysten ratkaisemiseen
2. kerää tietoja sekä laatii selvityksiä vesien ja ympäristön tilasta
3. teettää ja tekee tutkimuksia vesistöjen tilasta sekä vesistöjä ja ympäristöä pilaavista tekijöistä ja sekä mahdollisuuksista parantaa ympäristön tilaa
4. antaa suosituksia jäsenilleen sekä neuvoo ja ohjaa jäseniään erilaisissa vesiensuojeluun ja ympäristönsuojeluun liittyvissä kysymyksissä
5. toimittaa jäsenilleen selontekoja suorittamistaan tutkimuksista ja keräämistään tiedoista
6. avustaa viranomaisia antamalla tarvittavia lausuntoja ja tietoja
7. harjoittaa vesien- ja ympäristönsuojeluun liittyvää valistus-, tiedotus- ja koulutustoimintaa
8. ylläpitää toimintansa edellyttämää yhteyttä eri viranomaisiin, laitoksiin ja järjestöihin, jotka käsittelevät vesien- ja ympäristönsuojeluun liittyviä asioita

5 Jäsenet

Jäsenyyttä haetaan yhdistyksen hallitukselta, joka päättää jäseneksi ottamisesta ja ilmoittaa ratkaisemansa hakemukset yhdistyksen kokoukselle ja hakijalle.

Yhdistyksen jäseninä voi olla sen toimialueella sijaitseva:

1. kunta
2. osakaskunta sekä vesialueenomistajien tai rannanomistajien muodostama rekisteröity yhdistys
3. sellainen teollista toimintaa tai muuta siihen verrattavaa toimintaa harjoittava osakeyhtiö, osuuskunta, rekisteröity yhdistys tai muu oikeustoimikelpoinen yhteisö, joka käyttää vesistön vettä talous- tai käyttövetenä tai jonka toiminnalla on vaikutusta ympäristöön
4. sellainen osakeyhtiö, osuuskunta, rekisteröity yhdistys tai muu oikeustoimikelpoinen yhteisö, jolla toimintansa vuoksi muutoin voidaan katsoa olevan erityistä etua vesien- ja ympäristönsuojelusta kysymyksessä olevalla alueella
5. henkilö, joka on erityisen ansiokkaasti toiminut yhdistyksen päämäärien hyväksi ja jonka yhdistyksen vuosikokous on hallituksen esityksestä kutsunut kunniajäseneksi

6 Jäsenmaksu

Toiminnastaan aiheutuvien kustannusten peittämiseksi yhdistys perii jäseniltään jäsenmaksun, jonka suuruus määräytyy jäsenmaksuyksiköittäin. Jäsenten perusmaksuyksiköt määräytyvät seuraavasti:

6.1 Kunnat

Kunnan asukasluvun perusteella, jona käytetään tilastokeskuksen viimeksi ennen asianomaista vuotta väkilukutilaston osoittamaa asukaslukua siten, että perusmaksu on 10 jäsenmaksuyksikköä ja lisäksi seuraavan taulukon mukaisesti

6.2 Teollista tai siihen verrattavaa toimintaa harjoittavat

Jäsenmaksuyksiköt perustuvat yhdistyksen toiminta-alueella laitoksen palveluksessa olevan henkilöluvun (a) sekä laitoksen jätevesimäärän (b) mukaan:

1. henkilölukua laskettaessa otetaan huomioon edellisen kalenterivuoden aikana laitoksen palveluksessa olleiden toimihenkilöiden ja työntekijöiden mukaan siten, että kutakin alkavaa 500 työntekijän määrää kohti on 10 jäsenmaksuyksikköä
2. jätevesimäärän mukaan seuraavasti

Lisäksi hallitus voi määrätä laitokselle, jonka vedenkäyttö on vähäistä, 5 jäsenmaksuyksikköä.

6.3 Kalastusalueet ja osakaskunnat

Kalastusalueilla on 5 jäsenmaksuyksikköä ja osakaskunnilla 1 jäsenmaksuyksikkö.

6.4 Kunniajäsenet

Kunniajäsenelle ei määrätä jäsenmaksuyksikköä. Hänen äänimääränsä on 1.

6.5 Muilla kuin kohdissa 6.1 -6.4 mainituilla jäsenillä on 1 – 10 jäsenmaksuyksikköä.

Yksiköiden määrän vahvistaa yhdistyksen hallitus.

7 Toimielimet

Yhdistyksen asioista päättää yhdistyksen kokous ja sen hallintoa ja omaisuutta hoitaa yhdistyksen hallitus.

8 Yhdistyksen kokoukset

Yhdistys kokoontuu varsinaiseen kokoukseen kahdesti vuodessa. Kevätkokous pidetään maalis-toukokuussa ja syyskokous loka-joulukuussa, aikana ja paikassa, jotka hallitus määrää.

Ylimääräinen yhdistyksen kokous pidetään, milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi, taikka vähintään yhtä kymmenesosaa yhdistyksen jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä edustavat jäsenet ovat sitä ilmoittamansa asian käsittelemistä varten kirjallisesti pyytäneet.

9 Äänioikeus

Yhdistyksen kokouksessa jäsenellä on yksi ääni kutakin perusmaksuyksikköä kohti. Kukaan ei kuitenkaan saa kokouksessa äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin yhdellä viidesosalla (1/5) kokouksessa edustettuna olevasta yhteenlasketusta äänimäärästä. Kunniajäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

10 Kevätkokous

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. esitellään yhdistyksen vuosikertomus, tilit ja tilintarkastajan lausunto
2. vahvistetaan tilinpäätös edelliseltä tilivuodelta sekä päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle tai niistä muista toimenpiteistä, joihin yhdistyksen hallinto ja tilintarkastajien antama lausunto ehkä antavat aihetta
3. käsitellään muut hallituksen tai yhdistyksen jäsenten esittämät, kokouskutsussa mainitut asiat

11 Syyskokous

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. vahvistetaan seuraavaa vuotta varten toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä jäsenmaksun suuruus perusmaksuyksikköä kohden
2. päätetään hallituksen ja sen eri jaostojen jäsenten sekä tilintarkastajan palkkiosta ja muista korvauksista
3. valitaan hallituksen jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä joka toinen vuosi
4. valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja
5. käsitellään muut hallituksen tai yhdistyksen jäsenten esittämät, kokouskutsussa mainitut asiat

12 Jäsenten esittämät asiat

Milloin jäsen haluaa saattaa jonkin asian yhdistyksen kokouksessa käsiteltäväksi, on hänen esitettävä asia kirjallisesti vähintään 3 viikkoa ennen kokousta.

13 Kokouksen koolle kutsuminen

Yhdistyksen kokouksen kutsuu koolle hallitus. Kutsu kokoukseen on lähetettävä kullekin jäsenelle vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta jäsenten jäsenluetteloon ilmoittamalla osoitteella. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Muut jäsenille tarkoitetut tiedonannot on toimitettava samalla tavalla.

14 Hallitus

Hallitus, johon kuuluu 8 jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä, valitaan syyskokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Jos hallituksen jäsen eroaa tai erotetaan ennen toimikautensa päättymistä, valitaan uusi jäsen eronneen tilalle jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Hallitus valitsee keskuudestaan kalenterivuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

15 Hallituksen kokoontuminen ja päätösvaltaisuus

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen, kun toinen näistä sekä vähintään 4 muuta jäsentä on saapuvilla.

16 Hallituksen työvaliokunnat ja jaostot

Hallitus voi keskuudestaan asettaa työvaliokunnan sekä jaostoja määrättyjen tehtävien hoitamista varten. Työvaliokuntaan ja jaostoihin voidaan ottaa jäseniä myös hallituksen ja yhdistyksen ulkopuolelta.

17 Henkilökunnan rekrytointi ja erottaminen

Hallitus ottaa ja erottaa yhdistyksen toiminnanjohtajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt sekä määrää heidän tehtävistään ja palkkaeduistaan.

18 Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja tai toiminnanjohtaja kumpikin yksin tai kaksi hallituksen määräämää varsinaista jäsentä yhdessä.

19 Tilivuosi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilivuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen on annettava tilintarkastajille viimeistään 4 viikkoa ennen kevätkokousta ja tilintarkastajien on luovutettava kirjallinen lausuntonsa viimeistään 3 viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.

20 Eroaminen yhdistyksestä

Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka suullisesti yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi. Jäsen katsotaan eronneeksi yhdistyksestä sen kalenterivuoden lopussa, minkä aikana ilmoitus on tehty. Jos jäsen muistutuksista huolimatta on laiminlyönyt jäsenmaksunsa suorittamisen tai on menettelyllään loukannut yhdistyksen tarkoitusperiä, hallituksella on oikeus erottaa tämän yhdistyksestä. Erotetun ja eronneen jäsenen piiristä valitun hallituksen jäsenen on erottava hallituksesta. Eronneet ja erotetut jäsenet on ilmoitettava yhdistyksen seuraavassa kokouksessa.

21 Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta edellyttää tullakseen voimaan, että muuttamisen tai purkamisen puolesta on yhdistyksen kokouksessa annettu vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä.

22 Omaisuuden luovutus

Yhdistyksen purkautuessa sen varat luovutetaan vesiensuojeluyhdistyksen toiminta-alueella vesien- ja ympäristönsuojelua edistävään tarkoitukseen yhdistyksen viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti.

23 Muut sääntöehdot

Muutoin noudatetaan, mitä voimassa oleva yhdistyslaki yhdistyksistä määrää.