Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy toteutti Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tilauksesta vuosittaisia sähkökoekalastuksia Hiitolanjoen vesistöalueella. Tutkimuspyyntien yhteydessä suoritettiin myös siirtoistutuksia vesistöalueen geneettisesti alkuperäisellä taimenkannalla.
Hiitolanjoen lohikalakannat osoittivat jo toista vuotta peräkkäin elpymisen merkkejä vuoden 2010 hellekesän kalakuolemien jälkeen. Taannoinen lämpöaalto tappoi Hiitolanjoen yläosan, Silamusjoen ja Torsanjoen taimenet lähestulkoon viimeistä yksilöä myöten. Kantojen elpymistä on joudutettu siirtoistuttamalla Hiitolanjoen vesistön lähdesyöttöisessä purossa säilyneen alkuperäisen taimenkannan yksilöitä takaisin kalakuolemien koettelemille alueille. Alueen osakaskunnat ovat olleet avainasemassa tässä tärkeässä elvytystyössä. Elvytystoimet ovat tuottaneet tulosta, kuin myös luonto on osaltaan korjannut tilannetta.Taimenen lisääntymistä havaittiin tänä syksynä viimeiseltäkin helteen kurittamalta joelta.
Myös Kangaskoskelta, Suomen ainoalta luonnonvaraisen järvilohen lisääntymisalueelta, saatiin verrattain hyviä tuloksia. Syystulvasta huolimatta sähkökalastussaalis oli huomattavasti viime vuosia parempi. Lohenpoikasia saatiin kahdessa eri ikäluokassa, jonka lisäksi haaviin päätyi kookkaampi uroslohi, joka pääsi jatkamaan kutuun valmistautumista kulkematta mittauspöydän kautta. Tämän syksyn kutuolosuhteet ovatkin poikkeuksellisen suotuisat, kiitos Hiitolanjoen kalamiesten, jotka loppykesällä talkoovoimin puhdistivat liettyneitä kutualueita. Hienoa työtä!
Tähän on hyvä päättää Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n vuoden 2017 sähkökalastukset. Veden lämpötila oli Hiitolanjoella 9,3 astetta, joten kutu lähestyy ja siten kalat saavat tutkijoiltakin rauhan.
Kuva: Lohenpoikasia Kangaskoskelta (Sami Huikko)